Kustbor och det materiella arvet : upptecknad egendom som indikator för kulturell anpassning i sydvästra Finlands skärgård 1700-1900
Huldén, Niklas (2018-05-182018)
Åbo Akademis förlag - Åbo Akademi University Press
18.05.2018
2018
2018
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-765-900-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-765-900-0
Kuvaus
Avhandlingen undersöker kulturell anpassning bland kust- och skärgårdsbor i sydvästra Finlands och Ålands skärgård. Olika skärgårdsområden jämförs med varandra för att identifiera regionala skillnader och tidsmässiga förändringar under två århundraden 1700-1900. Undersökningen baseras på 315 bouppteckningar som transkriberats och delvis preparerats för databehandling.
Huvudmålet är att undersöka skillnader i den egendom och det redskapsbestånd som använts i de lokala näringarna. Speciellt koncentrerar sig undersökningen på upptecknad egendom med koppling till jordbruk, boskapsskötsel, fiske och jakt. Även sjöfart och hantverksredskap behandlas kort. Den källkritiska aspekten på ett bouppteckningsmaterial diskuteras genom hela avhandlingen. Ytterligare söker avhandlingen efter metodiska grepp för att behandla källmaterialet baserat på såväl kvantitativ som kvalitativ grund.
Egendomen i bouppteckningarna ger en god bild av hur invånarna i undersökningsområdet anpassat sina näringar utgående från skilda miljömässiga förhållanden. Utvecklingen över tid är svårare att skönja eftersom källmaterialet – bouppteckningarna – ändrar karaktär under århundradenas förlopp.
-------------------
Väitöskirja tutkii kulttuurista sopeutumista rannikon ja saariston asukkaiden keskuudessa Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan saaristossa. Eri saaristoalueita verrataan toisiinsa alueellisten erojen ja ajallisten muutosten tunnistamiseksi kahden vuosisadan ajan, suunnilleen vuosina 1700-1900. Tutkimus perustuu 315 perukirjan kopioon, jotka on transkriboitu ja osittain muokattu tietojenkäsittelyä varten.
Päätavoitteena on selvittää paikallisia eroja asukkaiden perukirjoissa näkyvässä omaisuudessa. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti maatalouteen, kotieläinhoitoon, kalastukseen ja metsästykseen liittyvään esineistöön. Myös merenkulkua ja käsityökaluja tutkitaan lyhyesti. Perunkirjojen lähdekriittistä arvoa käsitellään läpi väitöskirjaa. Lisäksi tutkimuksessa etsitään metodologisia lähestymistapoja lähdemateriaalin käsittelemiseksi sekä kvantitatiivisten että laadullisten näkökulmien perusteella.
Perunkirjojen luetteloima omaisuus antaa hyvän kuvan siitä, miten alueen asukkaat ovat sopeuttaneet elinkeinonsa erilaisten ympäristöolojen perusteella. Ajallinen kehitys on vaikeammin määriteltävissä, sillä perunkirjoitukset muuttavat muotoaan ja sisältöään ajan mittaan myös yhteiskunnallisista syistä.
Huvudmålet är att undersöka skillnader i den egendom och det redskapsbestånd som använts i de lokala näringarna. Speciellt koncentrerar sig undersökningen på upptecknad egendom med koppling till jordbruk, boskapsskötsel, fiske och jakt. Även sjöfart och hantverksredskap behandlas kort. Den källkritiska aspekten på ett bouppteckningsmaterial diskuteras genom hela avhandlingen. Ytterligare söker avhandlingen efter metodiska grepp för att behandla källmaterialet baserat på såväl kvantitativ som kvalitativ grund.
Egendomen i bouppteckningarna ger en god bild av hur invånarna i undersökningsområdet anpassat sina näringar utgående från skilda miljömässiga förhållanden. Utvecklingen över tid är svårare att skönja eftersom källmaterialet – bouppteckningarna – ändrar karaktär under århundradenas förlopp.
-------------------
Väitöskirja tutkii kulttuurista sopeutumista rannikon ja saariston asukkaiden keskuudessa Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan saaristossa. Eri saaristoalueita verrataan toisiinsa alueellisten erojen ja ajallisten muutosten tunnistamiseksi kahden vuosisadan ajan, suunnilleen vuosina 1700-1900. Tutkimus perustuu 315 perukirjan kopioon, jotka on transkriboitu ja osittain muokattu tietojenkäsittelyä varten.
Päätavoitteena on selvittää paikallisia eroja asukkaiden perukirjoissa näkyvässä omaisuudessa. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti maatalouteen, kotieläinhoitoon, kalastukseen ja metsästykseen liittyvään esineistöön. Myös merenkulkua ja käsityökaluja tutkitaan lyhyesti. Perunkirjojen lähdekriittistä arvoa käsitellään läpi väitöskirjaa. Lisäksi tutkimuksessa etsitään metodologisia lähestymistapoja lähdemateriaalin käsittelemiseksi sekä kvantitatiivisten että laadullisten näkökulmien perusteella.
Perunkirjojen luetteloima omaisuus antaa hyvän kuvan siitä, miten alueen asukkaat ovat sopeuttaneet elinkeinonsa erilaisten ympäristöolojen perusteella. Ajallinen kehitys on vaikeammin määriteltävissä, sillä perunkirjoitukset muuttavat muotoaan ja sisältöään ajan mittaan myös yhteiskunnallisista syistä.