Essays on the efficiency of schools and student achievement
Kirjavainen, Tanja (2009-08-17)
Kirjavainen, Tanja
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
17.08.2009
All rights reserved
Tiivistelmä
Tämä väitöskirja koostuu viidestä tutkimuksesta, jotka tarkastelevat koulujen välisiä tehokkuuseroja ja tutkivat syitä tehokkuus- ja suoritustasoeroille. Tutkimuksissa estimoitiin tehokkuuseroja sekä parametrisillä että ei-parametrisillä menetelmillä käyttäen poikkileikkaus- ja paneeliaineistoja eri ajanjaksoilta. Erityisesti paneeliaineistoihin perustuva analyysi avasi uusia näkökulmia tehokkuuserojen tarkasteluun. Tehokkuuden robustisuutta testattiin useilla erilaisilla malleilla. Tehokkuuserojen syitä tutkimuksissa selvitettiin sekä tilastollisilla että laadullisilla menetelmillä. Erilaisten menetelmien käyttö oli laajennus aikaisempiin tutkimuksiin ja sitä kautta saatiin uutta hyödyllistä tietoa erilaisten lähestymistapojen soveltuvuudesta koulutuksen tehokkuuden arviointiin. Tällainen tieto on perusedellytys tutkittaessa tehokkuuserojen syitä yksityiskohtaisemmin. Käyttämällä useita erilaisia menetelmiä saatiin myös monipuolisempi kuva koulujen toimintaprosesseista ja tehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa käytettiin lukioita koskevia aineistoja. Lukioiden toiminta sopii hyvin tehokkuuden ja opiskelijoiden suoritustasoon vaikuttavien tekijöiden tutkimiseen monestakin syystä. Ensinnäkin koulutus kestää suhteellisen lyhyen aikaa, keskimäärin kolme vuotta. Toisekseen lukiokoulutuksen aloittaneista on saatavilla tietoa heidän aiemmasta peruskoulumenestyksestä ja perhetaustasta. Ja ennen kaikkea koulutus päättyy valtakunnalliseen ylioppilastutkintoon. Tämän väitöskirjan tutkimuksissa käytettiin lukioita, lukio-opiskelijoita ja heidän vanhempiaan koskevia rekisteriaineistoja vuosilta 1991, 1990-1998 ja 2000-2004. Rekisteriaineistoja täydennettiin 73 lukion kyselyaineistolla vuodelta 1995 ja 27:llä puolistrukturoidulla opettajien ja rehtoreiden haastattelulla, joita tehtiin yhdeksässä lukiossa vuonna 1999. Tutkimusten tulosten mukaan lukioiden välillä oli tehokkuuseroja. Erojen suuruus riippui arviointiin käytetyistä menetelmistä ja malleista. Tehokkuusluvun mukainen paremmuusjärjestys vaihteli myös riippuen menetelmästä ja mallista. Vain harva koulujen organisaatioon ja johtamiseen liittyvä tekijä oli yhteydessä tehokkuuteen tilastollisten analyysien perusteella. Tapaustutkimuksen tulosten mukaan tehokkaissa kouluissa suhtautuminen opiskelijoihin oli huolehtivaa, henkilöstön väliset suhteet ammattimaiset, johtaminen ja päätöksenteko osallistuvaa ja opetussuunnitelmatyö koettiin tavaksi kehittää koulun toimintaa ja omaa työtä. Tehokkuuden lisäksi tutkimuksissa saatiin uutta tietoa peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon, vanhempien sosioekonomisen aseman, koulujen resurssien, opiskelun keston ja ylioppilastutkinnon hajauttamisen vaikutuksista opiskelijoiden suoritustasoon erilaisilla tilastollisilla menetelmillä ja eri ajankohtina. Tulosten mukaan lukioiden oppilaskohtaisilla kustannuksilla ei ollut vaikutusta opiskelijoiden koulumenestykseen. Lukiot, joissa opinnot kestivät pidempään ja ylioppilastutkintoa hajautettiin enemmän, suoriutuivat ylioppilastutkinnosta muita heikommin arvosanoin. Tärkeimmät ylioppilaskirjoitusmenestykseen vaikuttavat tekijät olivat aiempi koulumenestys ja vanhempien sosioekonominen asema.
Tutkimusteema
Public services, Julkiset palvelut, Effectiveness of public services, Julkisten palvelujen vaikuttavuus
JEL
I210 - Analysis of Education
Avainsanat
Efficiency, Productivity, Upper secondary education, tehokkuus, tuottavuus, lukiot, toisen asteen koulutus