TE-toimiston valmennuspalvelut työnhakuvalmiuksien vahvistajina : Työnhaku-, ura- ja työhönvalmennusten erot ja vaikuttavuus Uudellamaalla
Sundvall, Santtu (2017-11-22)
Sundvall, Santtu
Uudenmaan ELY-keskus
22.11.2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-633-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-633-4
Tiivistelmä
Tässä selvityksessä tarkastellaan kolmen Uudenmaan TE-toimiston käytössä olevan valmennuspalvelun välisiä eroja asiakasmäärien ja vaikuttavuuden osalta niin tilastollisesta kuin laadullisesta näkökulmasta. Selvityksen aineisto on vuodelta 2016. Kolme valmennuspalvelua (työnhaku-, ura- ja työhönvalmennus) eroavat hyvin paljon niin toisistaan kuin muista perinteisistä työvoimapalveluista. Kestoltaan ne ovat esimerkiksi hyvin lyhyitä. Kaikissa valmennuksissa työnhakijan työmarkkina-aseman parantaminen on keskeinen tavoite, mutta samalla ne tähtäävät myös laadullisemmin työnhakijan työnhakutaitojen ja osaamisen kehittämiseen. Valmennuspalvelut ovatkin monen työnhakijan kohdalla ensimmäisenä työvoimapalvelu, johon TE-toimistosta ohjaudutaan tarjoten hyvän startin omaehtoiselle työnhaulle.
Selvityksessä valmennuspalveluiden vaikuttavuutta ja eroja tarkasteltiin useamman aineiston kautta. Selvityksen ensisijainen havainto oli, että valmennukset eivät keskipitkällä aikavälillä juurikaan kohenna valmentautujien työmarkkinastatuksen parantumista. Suurin osa vuonna 2016 valmennuksen suorittaneista oli kolme kuukautta palvelun päättymisen jälkeen edelleen työttömänä. Sen sijaan laadullisesta
näkökulmasta tarkasteltuna ne toimivat todella hyvin. Asiakkailta kerätyt palautteet ja kokemukset antavat kuvan, että valmennukset pääsääntöisesti ovat kyenneet vastaamaan juuri niihin tarpeisiin, mitä työnhakijoilla on niitä kohtaan ollut. Myös oman osaamisen tunnistamiseen ja omatoimisen työnhaun tukemiseen tähtäävät päämärät ovat kyllä toteutuneet.
Selvityksen keskeisin anti onkin heikon työllistävyyden ja laadukkaan palvelun välisen ristiriidan esiintuominen. Palveluiden suurin haaste tulevaisuudessa onkin kyetä yhdistämään nämä kaksi tasoa. Toisaalta jatkossa on myös syytä tarkastella valmennuspalveluiden vaikuttavuutta suhteessa muihin palveluihin. Hyvin usein valmennukset nimittäin toimivat selkeänä porttina muiden palveluiden piiriin ja sitä kautta mahdollisesti työllistymiseen.
Selvityksessä valmennuspalveluiden vaikuttavuutta ja eroja tarkasteltiin useamman aineiston kautta. Selvityksen ensisijainen havainto oli, että valmennukset eivät keskipitkällä aikavälillä juurikaan kohenna valmentautujien työmarkkinastatuksen parantumista. Suurin osa vuonna 2016 valmennuksen suorittaneista oli kolme kuukautta palvelun päättymisen jälkeen edelleen työttömänä. Sen sijaan laadullisesta
näkökulmasta tarkasteltuna ne toimivat todella hyvin. Asiakkailta kerätyt palautteet ja kokemukset antavat kuvan, että valmennukset pääsääntöisesti ovat kyenneet vastaamaan juuri niihin tarpeisiin, mitä työnhakijoilla on niitä kohtaan ollut. Myös oman osaamisen tunnistamiseen ja omatoimisen työnhaun tukemiseen tähtäävät päämärät ovat kyllä toteutuneet.
Selvityksen keskeisin anti onkin heikon työllistävyyden ja laadukkaan palvelun välisen ristiriidan esiintuominen. Palveluiden suurin haaste tulevaisuudessa onkin kyetä yhdistämään nämä kaksi tasoa. Toisaalta jatkossa on myös syytä tarkastella valmennuspalveluiden vaikuttavuutta suhteessa muihin palveluihin. Hyvin usein valmennukset nimittäin toimivat selkeänä porttina muiden palveluiden piiriin ja sitä kautta mahdollisesti työllistymiseen.
Kokoelmat
- Raportteja [1086]