Selaus nimekkeen mukaan kokoelmassa Hartauskirjat ja saarnat
Viitteet 272-291 / 365
-
P. O. Buggen Postilla, eli ewangeljumillisia tutkistelemuxia juhla= ja sunnuntai päiwäin ewangeljumeista, iuutin kielellä ensin kirjoitetut, ia autuutta halajawaisia suomalaisia warten on Gustaf Rancken ruotsin kielestä ne suomexi tehnyt
(Frenckell, Johan Christopher II (kirjapaino, Turku, 1785-1814), 1804) -
Palawa rukous-uhri, eli jumaliset rukouxet; kiwuloisten hetkein aikana kokon pandut, ja jumalisesa hywäsä tarkoituxesa edesannetut Haquin Enrothilda, kappalaiselda Kungsbarkarösa: ja nyt ruotzin kielestä suomexi käätyt Henr. Chyträuxelda
(Frenckell, Johan Christopher II (kirjapaino, Turku, 1785-1814), 1805) -
Passional postilla. Thet är historia om Iesu Christi wår Herres och Frelsares pijna/ dödh och begrafning. Såsom hon aff alla ewangelisterna vthdragen/ och i sex achter fördelt är. Medh nyttiga lärdomar/ helsosam tröst och trogna förmaningar. Vthi fjorton predikningar/ medh ett nyttigt register. Eenfalleliga författat och til trycket förfärdigat aff Olao Magni Arenio Wermelando Maalaxens. pastore. Medh egen bekostning
(Hansson, Peter (kirjapaino, Turku, 1654-1679), 1661) -
Petari Brennerin wijmmeinen puhe, kuin hän Stockholmin kaupungin eteläisen portin kautta uloswietin wäkiwallaiselle kuolemalle, s. 4. p. heinäkuusa 1720. Ruotsista suomexi käätty
(Londicer, Georg Wilhelm (kirjapaino, Vaasa, 1776-1804), 1780) -
Peter Brenners sidsta taal, då han genom Stockholms stadz södre port fördes vt til en wåldsam död. Den 4. Julij, åhr 1720
(Merckell, Henric Christopher (kirjapaino, Tukholma, 1710-1730), 1728) -
Peter Sellegrens Afskeds=bref, til Annerstad och Röttia församlingar, hwarest han uti 14 års tid warit lärare, tå han, för öfwat bedrägeri emot Riksens ständers banco, på Iärntorget i Stockholm, undergick det honom ådömde dödsstraffet, upsatt i des fängelse rum, och på executions platsen öfwerlämnadt, med bewekelig anhållan, at det, genom trycket, måtte allmänt giöras
(Stockholm: tryckt hos directeuren och kgl. boktryckaren i stor=förstend. Finland, Jacob Merckell, 1749Merckell, Jacob (kirjapaino, Tukholma, 1747-1763), 1749) -
Pispan ja pro=cancellerin doct. Eric Pontoppidanin Kaunis uskon=speili, ioka eteen asetta Iumalan lasten oikeita tundomerkkejä, ja sen kanßa temma kaikkia wääriä tukeja suruttomain alda; mutta wahwista uskon oikein uskowaisisa, nijn myös lohdutta heikkomielisiä ja kiusatuita. Danskan kielestä ruotzixi käätty Haqv. Enrothilda, nyt autuuttansa sydämen halulla etziwäisten sieluin hyväxi Suomen seurakunnisa heidän äitin=kielellänsä ulosannettu
(Carlbohm, Johan Arvid (kirjapaino, Tukholma, 1769-1812), 1776) -
Postilla, eli vlgostoimitus/ nijnen ewangeliumitten päälle cuin ymbäri aiastaian/ saarnatan Iumalan seuracunnasa. Caickein iumalisten ia hywäin suomalaisten/ iotca Iumalata ja hänen pyhä sanans racastavat hywäxi opixi ia oiennuxexi tehty ia coconpantu. Toinen osa. Pyhän colminaisuden sunnuntaista nijn adwenti sunnuntain asti. Ericus Erici episcopus Aboënsis
(Präntätty Stockholmis: Christoph. Reusnerild, anno 1625Reusner, Christopher (kirjapaino, Tukholma, 1610-1634), 1625) -
Postilla, eli vlgostoimitus/ nijnen ewangeliumitten päälle cuin ymbäri aiastaian/ saarnatan Iumalan seuracunnasa. Caickein jumalisten ia hywäin suomalaisten/ jotca Iumalata ia hänen pyhä sanans racastawat/ hywäxi/ opixi ia oiennuxexi/ tehty ia coconpantu. I. osa. Adwenti sunnuntaista nijn pyhän colminasuiden sunnuntain asti. Ericus Erici. episcopus Aboënsi
(Präntätty Stockholmis: Christoph. Reusnerild, anno 1621Reusner, Christopher (kirjapaino, Tukholma, 1610-1634), 1621) -
Predikan om en rättskaffens förtröstan på Gud, hållen wid riksdagens slut den 28 April 1789 af Jacob Gadolin biskop öfwer Åbo stift, pro=cantzler vid Kongl. Acad. därstädes och ledamot af Kongl. Nordst. Orden, Kongl. Sw. Wet. Acad. och Kongl. Patr. Sällsk
(Stockholm: tryckt hos And. Jac. Nordström, 1789Nordström, Anders Jacobsson (kirjapaino, Tukholma, 1772-1809), 1789) -
Predikningar på vår Frelsares födelses- och dödsdagar, jemte ett tal till nattvards-ungdomen hållne uti Sveaborgs garnizons-kyrka af Daniel Backman
(Frenckell, Johan Christopher II (kirjapaino, Turku, 1785-1814), 1807) -
Puhe pidetty Nyköpingin ländisesä eli Nicolauxen kirkosa sinä 10 p. elokuusa 1788. Johan Pietar Dahlbergilda, kuningal. hofwi saarnaaja, kihla kun. prow. ja kirkoherra. Ensin ruotzinkielellä präntätty Nyköpingisä präntäjan Hammarinin tykönä. Ia nyt usiambain turkulaisten anomuxen jälkeen suomexi ylitzepandu, ja Turun kaupungisä präntäjän Frenckelin präntisä präntätty
(Frenckell, Johan Christopher II (kirjapaino, Turku, 1785-1814), 1788) -
Puolipäiwän=saarna kymmendenä sunnuntaina kolminaisuuden päiwästä, pidetty Suomen maan kansakunnan kirkosa Stockholmisa wuonna 1805. Sanankuulijain anomuxen ja kustanuxen päälle. Präntihin ulosannettu Bengt Langelda, kuning:selda huowi=saarnajalda ja kappalaiselda samasa seurakunnasa
(Stockholmisa: präntätty Kuning:sesa suomalaisesa präntisä, direktörin Iohan A. Carlbohmin tykönä, 1806Carlbohm, Johan Arvid (kirjapaino, Tukholma, 1769-1812), 1806) -
Ristist ja kiusauxest p. isäden ja martyritten oppi ja neuwo ruodzin kielexi käätty ja coottu. à m. Petro Gotho Norcopensi. Ia nyt suomexi ulos tulkittu Riigan caupungis. à Carolo Pictorio Aboensi
(Präntätty Riigas: Nicolaus Mollinuxeld, anno 1622. 4. OctobMollyn, Nicolaus (kirjapaino, Riika, 1588-1625), 1622) -
Rucous=kiria, cuin sisälläns pitä rippi= ja Herran ehtollisen, nijn myös aamu= ja ehto=rucouxet, nykyisen ajan christillisyden coettelemuxen, wastauxet lihan esteitten päälle, Dawidin catumus=psalmit/ ja wijmeiseldä, lyhykäisen tutkistelemuxen uudesta syndymästä ynnä muutamitten wirten canssa. Puolittain saxasta suomexi käätyt, puolittain myös uudesta coconpannut 1733. Isaac Erwastilda
(Henric Christopher Merckellin leski (kirjapaino, Turku, 1730-1742), 1734) -
Rucouxest ja sen cuulemisest, tarpellinen tutkistelemus/ josa rucouxen sekä ulconaisesta että sisällisestä muodosta eli luoñosta, rucouxen cuulemisen tarpellisudesta, perustuxesta ja järjestyxestä, nijn myös sen wißeydestä ja hyödytyxestä, ja cuinga rucouxen cuulemisen armo oikein käytettämän pitä, Jumalan armon cautta, rucous=sunnuntaina, puolipäivä saarnasa, Nousiaisten seuracunnas, on wuonna 1759 edestuotu, ja sitten pidemmäldä ulostoimitettu: jonga nyt on pränttijn andanut, Abraham Achrenius
(Merckell, Jacob (kirjapaino, Turku, 1750-1761), 1760) -
Ruotzin waldacunnan laki hywäxi luettu ja wastan otettu herrain päivillä wuonna 1734. Pränttijn annettu Georg Saloniuxelda/ Cuning. howrätin actuariuxelda omalla culutuxella, wuonna 1759
(Merckell, Jacob (kirjapaino, Turku, 1750-1761), 1759) -
Sacræ conciones in diem primum solennis gratiarum actionis & publicarum precum hoc anno M DC LXII, XX Junij habendarum, in gratiam cleri Aboensis diœceseos breviter delineatæ
([Aboae]: [Peter Hansson], 1662Hansson, Peter (kirjapaino, Turku, 1654-1679), 1662) -
Samtal/ emellan en präst och en bonde, angående de af wår allernådigste konung wid detta årets början/ indragna tilförene brukeliga helge=dagar; författadt af Georg Mathesius, år 1773
(Frenckell, Johan Christopher I (kirjapaino, Turku, 1761-1779), 1773)