Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035
Kangaskokko, Juha; Hentilä, Hanna (2017-11)
Kangaskokko, Juha
Hentilä, Hanna
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
11 / 2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-547-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-547-4
Tiivistelmä
Pohjois-Pohjanmaa on laaja maakunta, jonka eri osissa vesihuollon kehittämistarpeet ovat hyvin erilaisia. Oulun seudulla väestön-kasvu on erittäin voimakasta ja sen on ennustettu jatkuvan voimakkaana myös tulevaisuudessa. Maakunnan eteläosissa on muuta-mia kasvavia kuntia, mutta lähes kaikkialla muualla maakunnassa väestö tulee ennusteiden mukaan vähenemään. Tämä aiheuttaa vesihuollon kannalta hyvin erilaisia haasteita ja kehittämistarpeita maakunnan eri osissa. Oulun seudulla tulee varautua lisäänty-vään talousveden tarpeeseen, vedenhankinnan varmistamiseen sekä tasokkaaseen jätevedenpuhdistukseen myös tulevaisuudes-sa. Väestöltään vähenevillä seuduilla tulee monin eri tavoin huolehtia siitä, että vesihuoltopalvelut säilyvät myös jatkossa totutun laadukkaina. Kaikkialla maakunnassa vesihuoltolaitosten ja kuntien tulee huolehtia siitä, että vesihuoltoinfrastruktuurin korjausvelka ei kasva nykyisestä, vaan se tulee saada vähenemään seuraavina vuosikymmeninä.
Kehittämisohjelman toimenpiteissä on listattu merkittävimmät vesihuollon kehittämiseen tähtäävät hankkeet painottuen erityisesti vedenhankinnan varmistamiseen. Erityisesti Oulun kantakaupungin vedenhankintaa on tärkeää varmistaa, sillä yhden vesilähteen, Oulujoen, varassa on tällä hetkellä lähes 150 000 ihmistä. Normaaleja vesihuoltoinfrastruktuurin ylläpitotoimia ei tässä kehittämisoh-jelmassa ole erikseen listattu hankkeiksi.
Kehittämisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisella saavutetaan kaikissa Pohjois-Pohjanmaan taajamissa vedenhan-kinnan osalta Oulua lukuun ottamatta täysi varmuus, eli päävesilähteen ollessa pois käytöstä, tarvittava talousvesi voidaan johtaa täysimääräisesti verkostoon toisesta vesilähteestä. Oulussa joudutaan näillä näkymin tyytymään varmuusluokan II mukaisiin vara-vesimääriin. Pienten vesiosuuskuntien palvelujen ja toimintaedellytysten turvaamiseksi on kehitettävä laitosten välistä yhteistyötä sekä hallinnollisella että käytännön tasolla. Saneerausvelan hallinnassa pitämiseksi vesihuoltolaitosten on, tarvittaessa yhteistyös-sä kuntien kanssa, syytä huomioida riittävät saneeraukset pitkän aikavälin toiminta- ja rahoitussuunnitelmissaan.
Kehittämisohjelman toimenpiteissä on listattu merkittävimmät vesihuollon kehittämiseen tähtäävät hankkeet painottuen erityisesti vedenhankinnan varmistamiseen. Erityisesti Oulun kantakaupungin vedenhankintaa on tärkeää varmistaa, sillä yhden vesilähteen, Oulujoen, varassa on tällä hetkellä lähes 150 000 ihmistä. Normaaleja vesihuoltoinfrastruktuurin ylläpitotoimia ei tässä kehittämisoh-jelmassa ole erikseen listattu hankkeiksi.
Kehittämisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisella saavutetaan kaikissa Pohjois-Pohjanmaan taajamissa vedenhan-kinnan osalta Oulua lukuun ottamatta täysi varmuus, eli päävesilähteen ollessa pois käytöstä, tarvittava talousvesi voidaan johtaa täysimääräisesti verkostoon toisesta vesilähteestä. Oulussa joudutaan näillä näkymin tyytymään varmuusluokan II mukaisiin vara-vesimääriin. Pienten vesiosuuskuntien palvelujen ja toimintaedellytysten turvaamiseksi on kehitettävä laitosten välistä yhteistyötä sekä hallinnollisella että käytännön tasolla. Saneerausvelan hallinnassa pitämiseksi vesihuoltolaitosten on, tarvittaessa yhteistyös-sä kuntien kanssa, syytä huomioida riittävät saneeraukset pitkän aikavälin toiminta- ja rahoitussuunnitelmissaan.
Kokoelmat
- Raportteja [1087]