Vesienhoidon ja vesioikeudellisten velvoitteiden yhteensovittaminen
Laine, Elina (2017-11-22)
Laine, Elina
Hämeen ELY-keskus
22.11.2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-625-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-625-9
Tiivistelmä
Keväällä 2017 tehtiin Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta opinnäytetyö, jonka tarkoitus oli selvittää, miten vesienhoitoa edistävässä vesistökunnostuksessa huomioidaan jopa 100 vuoden takaiset vesioikeudelliset yhtiöt ja niiden velvoitteet. Tähän Hämeen ELY-keskuksen julkaisuun on koottu kyseisen selvityksen keskeisimmät tulokset.
Vesistötöiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi perustettiin jo vuosikymmeniä sitten erilaisia vesioikeudellisia perkaus-, ojitus-, kuivatus-, järjestely- ja säännöstely-yhtiöitä ja -yhtymiä. Kun kyseessä on vesistöön kohdistuva hanke tai toimenpide, jolle viranomainen on myöntänyt lainvoimaisen luvan tai toteutus on laillisesti aloitettu ennen nykyisen vesilain (587/2011) voimaantuloa, on yhtiöllä perkaamiensa vesiväylien kunnossapitovelvoite. Tällöin sovelletaan lähtökohtaisesti ennen nykyistä vesilakia voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä (vesilaki 587/2011 19. luku 4 §). Nämä yhtiöt velvoitteineen ulottuvat nykypäivään asti muodostaen aika ajoin haasteita tämän päivän vesistökunnostusten valmistelussa ja toteuttamisessa. Haasteita ei ole kohdattu ainoastaan Hämeessä vaan eri puolilla Suomea.
Lisähaasteensa nykypäivän vesistökunnostuksiin tuo se, että usein vesioikeudelliset yhtiöt ovat niin sanotusti uinuvia eli niiden toiminta on lakannut. Taustalla on useita syitä, kuten yhtiön toimitsijoiden ja muiden keskeisten henkilöiden eläköityminen. Tieto vesioikeudellisten yhtiöiden olemassaolosta on hävinnyt aikaisempien sukupolvien mukana, eivätkä nykyiset kiinteistönomistajat välttämättä tiedä olevansa yhtiön osakkaita. Tarve uusille vesioikeudellisille yhtiöille on vähentynyt maatalouden rakennemuutoksen myötä, kun tiloja on lohkottu ja vuokraviljely on yleistynyt.
Vesioikeudellinen yhtiö vesistökunnostushankkeen merkittävänä osapuolena vaikuttaa moniin seikkoihin, jotka tulee kunnostuksen suunnittelussa huomioida. Keskeisimpiä ovat kunnostushankkeen rahoitus- ja tukimahdollisuudet ja kunnostustoimenpiteiden vesilain (587/2011) mukainen luvanvaraisuus.
Vesistökunnostuksen valmistelu on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää erilaisten selvitysten tekoa sekä keskeisten osapuolien, kuten maa- ja vesialueiden omistajien sekä vesioikeudellisen yhtiön kanssa tehtävää yhteistyötä. Hämeen ELY-keskuksessa laadittu toimintamalli vesistökunnostuksen valmisteluun antaa tukea tilanteessa, jossa ulkopuolinen toimija, kuten paikallinen vesiensuojeluyhdistys, kohdistaa kunnostustoimenpiteitä vesioikeudellisen yhtiön velvoitealueelle.
Toimintamallilla pyritään selkeyttämään ja edistämään vesistökunnostusten joustavaa toteutumista. Mallilla toivotaan olevan käyttöä yksinkertaisena työkaluna, joka palvelee mahdollisimman kattavasti vesienhoidon parissa toimivia tahoja.
Vesistötöiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi perustettiin jo vuosikymmeniä sitten erilaisia vesioikeudellisia perkaus-, ojitus-, kuivatus-, järjestely- ja säännöstely-yhtiöitä ja -yhtymiä. Kun kyseessä on vesistöön kohdistuva hanke tai toimenpide, jolle viranomainen on myöntänyt lainvoimaisen luvan tai toteutus on laillisesti aloitettu ennen nykyisen vesilain (587/2011) voimaantuloa, on yhtiöllä perkaamiensa vesiväylien kunnossapitovelvoite. Tällöin sovelletaan lähtökohtaisesti ennen nykyistä vesilakia voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä (vesilaki 587/2011 19. luku 4 §). Nämä yhtiöt velvoitteineen ulottuvat nykypäivään asti muodostaen aika ajoin haasteita tämän päivän vesistökunnostusten valmistelussa ja toteuttamisessa. Haasteita ei ole kohdattu ainoastaan Hämeessä vaan eri puolilla Suomea.
Lisähaasteensa nykypäivän vesistökunnostuksiin tuo se, että usein vesioikeudelliset yhtiöt ovat niin sanotusti uinuvia eli niiden toiminta on lakannut. Taustalla on useita syitä, kuten yhtiön toimitsijoiden ja muiden keskeisten henkilöiden eläköityminen. Tieto vesioikeudellisten yhtiöiden olemassaolosta on hävinnyt aikaisempien sukupolvien mukana, eivätkä nykyiset kiinteistönomistajat välttämättä tiedä olevansa yhtiön osakkaita. Tarve uusille vesioikeudellisille yhtiöille on vähentynyt maatalouden rakennemuutoksen myötä, kun tiloja on lohkottu ja vuokraviljely on yleistynyt.
Vesioikeudellinen yhtiö vesistökunnostushankkeen merkittävänä osapuolena vaikuttaa moniin seikkoihin, jotka tulee kunnostuksen suunnittelussa huomioida. Keskeisimpiä ovat kunnostushankkeen rahoitus- ja tukimahdollisuudet ja kunnostustoimenpiteiden vesilain (587/2011) mukainen luvanvaraisuus.
Vesistökunnostuksen valmistelu on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää erilaisten selvitysten tekoa sekä keskeisten osapuolien, kuten maa- ja vesialueiden omistajien sekä vesioikeudellisen yhtiön kanssa tehtävää yhteistyötä. Hämeen ELY-keskuksessa laadittu toimintamalli vesistökunnostuksen valmisteluun antaa tukea tilanteessa, jossa ulkopuolinen toimija, kuten paikallinen vesiensuojeluyhdistys, kohdistaa kunnostustoimenpiteitä vesioikeudellisen yhtiön velvoitealueelle.
Toimintamallilla pyritään selkeyttämään ja edistämään vesistökunnostusten joustavaa toteutumista. Mallilla toivotaan olevan käyttöä yksinkertaisena työkaluna, joka palvelee mahdollisimman kattavasti vesienhoidon parissa toimivia tahoja.
Kokoelmat
- Raportteja [1082]