Joukkojen ja järjestelmien elinjaksojen hallintaprosessi puolustusvoimissa
Hukkanen, Ville (2017)
Hukkanen, Ville
Sotatekniikan laitos
Sotatalous
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 58
2017
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111350670
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111350670
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten Puolustusvoimien suorituskyvyn muodostavien joukkojen ja järjestelmien elinjaksojen hallintaprosessi toimii, sekä tuottaa uutta luotettavaa tietoa prosessin toiminnasta sen edelleen kehittämiseksi. Tavoitteena oli arvioida hallintaprosessia tutkimuksessa tunnistettujen prosessin avainkriteereiden perusteella, löytää näin epäkohtia sekä tuottaa korjaavia ratkaisuehdotuksia epäkohtien korjaamiseksi.
Tutkimus toteutettiin realistisena evaluaationa viidessä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa prosessiteorioihin suuntautuneella kirjallisuuskatsauksella selvitettiin lean-ajattelun avaintekijät prosessin arvioimiseksi. Tutkimuksen toisessa vaiheessa toteutetulla Puolustusvoimien normiston analyysillä selvitettiin, miten hallintaprosessi on suunniteltu toimivaksi. Kolmannessa vaiheessa analysoitiin joukkojen ja järjestelmien elinjaksoauditointi-pöytäkirjoja prosessin tulosten arvioimiseksi. Neljännessä vaiheessa toteutetulla kyselytutkimuksella sekä aineiston tilastollisella analyysillä selvitettiin, miten prosessi toimii työntekijän näkökulmasta. Viidennessä vaiheessa edeltävien vaiheiden havainnot koottiin yhteen kokonaisvaltaisemman näkemyksen muodostamiseksi sekä kehityskohteiden tunnistamiseksi.
Tutkimuksessa havaittiin, että Puolustusvoimien linjaorganisaatiorakenteen sekä rakenteeseen nähden matriisissa toimivan prosessirakenteen keskinäinen asemointi johtaa eri toimijoiden välisen yhteistoiminnan vaikeuksiin. Prosessikuvaukset on laadittu tasolle 3, eivätkä ne vakioi puolustushaaroissa tehtäviä suorituskyvyn hallintaan liittyviä toimintoja ja tuotteita. Tuotteiden laadun arvioimiseksi toteutettavia elinjaksoauditointeja jätetään tekemättä eivätkä tuotteet elinjaksoauditointipöytäkirjojen perusteella vastaa niille asetettuja vaatimuksia lähes 80 prosentissa tutkituista tapauksista. Elinjaksovaiheiden kestot vaihtelevat merkittävästi lyhimpien ja pisimpien kestoaikojen ollessa toisiinsa nähden moninkertaisia, eikä yksittäinen joukko tai järjestelmä jalostu tehokkaasti elinjaksovaiheiden keston aikana. Prosessin toimintaan ei kohdistu sellaisia mittareita, jotka mahdollistaisivat prosessin tilanteen arvioinnin.
Havaittuja epäkohtia voidaan poistaa kehittämällä prosessia. Prosessiohjauksen vaikuttavuuden lisääminen mahdollistaa toiminnan yhteensovittamisen Puolustusvoimien laajuisesti. Eri toimijoiden yhteistoiminnan määrittelyssä on avainasemassa prosessikuvausten ulottaminen tasoille 4 ja 5. Prosessien tuotteet ja käytettävät menetelmät on standardoitava yhteistoiminnan vakauttamiseksi sekä tuotteiden laadun takaamiseksi. Pelkästä prosessivaiheiden kuvauksesta arvovirtakuvauksiin siirtyminen korostaa virtausyksikölle tuotettavaa lisäarvoa sekä prosessin toteuttamiseen liittyviä aikatekijöitä. Toimintaan ja tuotteisiin kohdistettava aiempaa kehittyneempi mittaaminen mahdollistaa esimiehille aiempaa tarkemman käsityksen organisaation vallitsevasta tilasta, sekä luo perustan toiminnan kehittämiselle tulevaisuudessa.
Tutkimus toteutettiin realistisena evaluaationa viidessä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa prosessiteorioihin suuntautuneella kirjallisuuskatsauksella selvitettiin lean-ajattelun avaintekijät prosessin arvioimiseksi. Tutkimuksen toisessa vaiheessa toteutetulla Puolustusvoimien normiston analyysillä selvitettiin, miten hallintaprosessi on suunniteltu toimivaksi. Kolmannessa vaiheessa analysoitiin joukkojen ja järjestelmien elinjaksoauditointi-pöytäkirjoja prosessin tulosten arvioimiseksi. Neljännessä vaiheessa toteutetulla kyselytutkimuksella sekä aineiston tilastollisella analyysillä selvitettiin, miten prosessi toimii työntekijän näkökulmasta. Viidennessä vaiheessa edeltävien vaiheiden havainnot koottiin yhteen kokonaisvaltaisemman näkemyksen muodostamiseksi sekä kehityskohteiden tunnistamiseksi.
Tutkimuksessa havaittiin, että Puolustusvoimien linjaorganisaatiorakenteen sekä rakenteeseen nähden matriisissa toimivan prosessirakenteen keskinäinen asemointi johtaa eri toimijoiden välisen yhteistoiminnan vaikeuksiin. Prosessikuvaukset on laadittu tasolle 3, eivätkä ne vakioi puolustushaaroissa tehtäviä suorituskyvyn hallintaan liittyviä toimintoja ja tuotteita. Tuotteiden laadun arvioimiseksi toteutettavia elinjaksoauditointeja jätetään tekemättä eivätkä tuotteet elinjaksoauditointipöytäkirjojen perusteella vastaa niille asetettuja vaatimuksia lähes 80 prosentissa tutkituista tapauksista. Elinjaksovaiheiden kestot vaihtelevat merkittävästi lyhimpien ja pisimpien kestoaikojen ollessa toisiinsa nähden moninkertaisia, eikä yksittäinen joukko tai järjestelmä jalostu tehokkaasti elinjaksovaiheiden keston aikana. Prosessin toimintaan ei kohdistu sellaisia mittareita, jotka mahdollistaisivat prosessin tilanteen arvioinnin.
Havaittuja epäkohtia voidaan poistaa kehittämällä prosessia. Prosessiohjauksen vaikuttavuuden lisääminen mahdollistaa toiminnan yhteensovittamisen Puolustusvoimien laajuisesti. Eri toimijoiden yhteistoiminnan määrittelyssä on avainasemassa prosessikuvausten ulottaminen tasoille 4 ja 5. Prosessien tuotteet ja käytettävät menetelmät on standardoitava yhteistoiminnan vakauttamiseksi sekä tuotteiden laadun takaamiseksi. Pelkästä prosessivaiheiden kuvauksesta arvovirtakuvauksiin siirtyminen korostaa virtausyksikölle tuotettavaa lisäarvoa sekä prosessin toteuttamiseen liittyviä aikatekijöitä. Toimintaan ja tuotteisiin kohdistettava aiempaa kehittyneempi mittaaminen mahdollistaa esimiehille aiempaa tarkemman käsityksen organisaation vallitsevasta tilasta, sekä luo perustan toiminnan kehittämiselle tulevaisuudessa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]