OSINT-menetelmät ja strateginen tiedustelu
Lammi, Markus (2017)
Lammi, Markus
Sotataidon laitos
Strategia
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 58
2017
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111350658
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111350658
Tiivistelmä
Sotilastiedustelussa yksi tärkeimmistä tiedonhankintamenetelmistä on avoimista lähteistä hankittava tieto. Avoimista lähteistä saatavilla olevilla tiedoilla voidaan muodostaa strate-gisen tason käsitys valtiollisten toimijoiden turvallisuuspolitiikan kehittymisestä, sotilaalli-sista painopisteistä ja valmistautumisesta sotilaallisiin operaatioihin. Avoimien lähteiden tarjoamien mahdollisuuksien myötä tiedonhankinnasta niiden kautta on tullut merkittävä osa sotilastiedustelua. Tulevaisuudessa avoimien lähteiden merkitys tiedonhankinnassa tulee korostumaan. Perusteena tähän on kasvavat tietotarpeet ja laajentuneet mahdollisuu-det hankkia tietoja erityisesti sähköisistä lähteistä.
Tutkimuksen toisessa luvussa tarkastellaan strategian käsitettä ja avoimien lähteiden ole-musta. Avoimien lähteiden käyttömahdollisuudet muodostavat merkittävän osan valmiista tiedustelutiedosta. Tutkimuksen kolmannessa luvussa tarkastellaan mahdollisuuksia muodostaa strateginen ennakkovaroitus avoimista lähteistä hankittavien tietojen perusteella. Neljännessä luvussa teoriaa sovelletaan Venäjän vuonna 2014 toteuttamaan Krimin haltuunottoon. Neljännen luvun loppupäätelmäksi muodostuu käsitys, jonka mukaan merkkejä haltuunotosta oli tunnistettavissa ennen tapahtunutta, mutta myös vastakkaisia signaaleja.
Tutkimuksen synteesi on että merkittävä sotilaallinen operaatio harvoin tulee yllätyksenä. Ennakoiva asetelma on tunnistettavissa jo hyvissä ajoin. Tulevan operaation indikaatiot ovat tunnistettavissa avoimia lähteitä seuraamalla.
Tutkimuksen toisessa luvussa tarkastellaan strategian käsitettä ja avoimien lähteiden ole-musta. Avoimien lähteiden käyttömahdollisuudet muodostavat merkittävän osan valmiista tiedustelutiedosta. Tutkimuksen kolmannessa luvussa tarkastellaan mahdollisuuksia muodostaa strateginen ennakkovaroitus avoimista lähteistä hankittavien tietojen perusteella. Neljännessä luvussa teoriaa sovelletaan Venäjän vuonna 2014 toteuttamaan Krimin haltuunottoon. Neljännen luvun loppupäätelmäksi muodostuu käsitys, jonka mukaan merkkejä haltuunotosta oli tunnistettavissa ennen tapahtunutta, mutta myös vastakkaisia signaaleja.
Tutkimuksen synteesi on että merkittävä sotilaallinen operaatio harvoin tulee yllätyksenä. Ennakoiva asetelma on tunnistettavissa jo hyvissä ajoin. Tulevan operaation indikaatiot ovat tunnistettavissa avoimia lähteitä seuraamalla.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]