Meritiedusteluryhmän tilannetietoisuus : tilannetietoisuuden muodostaminen, merkitys ja kehittäminen
Mäkelä, Antti (2017)
Mäkelä, Antti
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 6
2017
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708108075
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708108075
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tilannetietoisuuden merkitystä meritiedusteluryhmän toiminnalle, sekä ryhmän tilannetietoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkoituksensa oli näitä tekijöitä tunnistamalla mahdollistaa meritiedustelijoiden koulutuksen edelleen kehittäminen ryhmän toimintojen optimoimiseksi tilannetietoisuuden näkökulmasta.
Tutkimus on rannikkotaisteluharjoitus ”Vienassa” toteutettu selittävä empiirinen kenttätutkimus, jossa hyödynnettiin useita erilaisia tutkimusmenetelmiä. Ryhmän jäsenten subjektiivisen tilannetietoisuuden sekä henkisen kuormituksen tasoa tähystystiedustelutehtävässä mitattiin SART- ja NASA-TLX-lomakkeilla. Tapahtumien taustoja sekä niiden syy-yhteyksiä pyrittiin selvittämään AcciMapilla sekä WB-analyysillä. Kumpikin menetelmä nojasi observoimalla kerättyyn aineistoon.
Saadut tulokset osoittivat kuormituksen sekä subjektiivisen tilannetietoisuuden korreloivan keskenään. Matala kuormitus vaikutti subjektiiviseen tilannetietoisuuteen nostavasti, korkea laskevasti. Ryhmä toteutti sille käskettyä tähystystehtävää rutiininomaisesti, mutta valmius muutoksiin oli matala. Tämä konkretisoitui yllättävien tilanteiden käynnistyessä toiminnan kankeutena, eriävänä vihollistietona, sekä ryhmän tulevaan toimintaan liittyvänä epäselvyytenä. Ryhmän tilannetietoisuuteen laskevasti vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa matala valmius, vakioitujen toimintatapojen puuttuminen sekä ryhmän jäsenten ymmärtämättömyys tilannetietoisuuden merkityksestä.
Varsinaisen tähystystehtävän suorittamisen sijaan jaetun tilannetietoisuuden merkitys korostuu meritiedusteluryhmälle sen oman toiminnan suojaamisessa. Tämän takaamiseksi ryhmän sisäisessä kommunikoinnissa tulisi huomioida tehtävään liittyvien tietojen lisäksi myös ryhmän toimintaa koskevan tilannetiedon jakaminen. Lisäksi ryhmän tulisi ymmärtää tilannetietoisuuden merkitys sen toiminnalle. Tilannetietoisuuden huomioimista olisi perusteltua harkita myös osana joukon koulutusta.
Tutkimus on rannikkotaisteluharjoitus ”Vienassa” toteutettu selittävä empiirinen kenttätutkimus, jossa hyödynnettiin useita erilaisia tutkimusmenetelmiä. Ryhmän jäsenten subjektiivisen tilannetietoisuuden sekä henkisen kuormituksen tasoa tähystystiedustelutehtävässä mitattiin SART- ja NASA-TLX-lomakkeilla. Tapahtumien taustoja sekä niiden syy-yhteyksiä pyrittiin selvittämään AcciMapilla sekä WB-analyysillä. Kumpikin menetelmä nojasi observoimalla kerättyyn aineistoon.
Saadut tulokset osoittivat kuormituksen sekä subjektiivisen tilannetietoisuuden korreloivan keskenään. Matala kuormitus vaikutti subjektiiviseen tilannetietoisuuteen nostavasti, korkea laskevasti. Ryhmä toteutti sille käskettyä tähystystehtävää rutiininomaisesti, mutta valmius muutoksiin oli matala. Tämä konkretisoitui yllättävien tilanteiden käynnistyessä toiminnan kankeutena, eriävänä vihollistietona, sekä ryhmän tulevaan toimintaan liittyvänä epäselvyytenä. Ryhmän tilannetietoisuuteen laskevasti vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa matala valmius, vakioitujen toimintatapojen puuttuminen sekä ryhmän jäsenten ymmärtämättömyys tilannetietoisuuden merkityksestä.
Varsinaisen tähystystehtävän suorittamisen sijaan jaetun tilannetietoisuuden merkitys korostuu meritiedusteluryhmälle sen oman toiminnan suojaamisessa. Tämän takaamiseksi ryhmän sisäisessä kommunikoinnissa tulisi huomioida tehtävään liittyvien tietojen lisäksi myös ryhmän toimintaa koskevan tilannetiedon jakaminen. Lisäksi ryhmän tulisi ymmärtää tilannetietoisuuden merkitys sen toiminnalle. Tilannetietoisuuden huomioimista olisi perusteltua harkita myös osana joukon koulutusta.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]