Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittinen maakuva angloamerikkalaisten ajatushautomoiden julkaisuissa 2010–2016
Savonen, Petri (2017)
Savonen, Petri
Sotataidon laitos
Strategia
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 6
2017
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708098011
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708098011
Tiivistelmä
Tutkielman päämääränä on tutkia angloamerikkalaisten ajatushautomoiden Suomea ja Ruotsia käsittelevää julkaisutoimintaa ja selvitetään, minkälainen on ajatushautomoiden Suomea ja Ruotsia koskeva ulko- ja turvallisuuspoliittinen maakuva. Maakuvaa pyritään tarkastelemaan erityisesti mahdollista Nato-jäsenyyttä silmälläpitäen ja vertaamaan tätä maiden sisällä elävään näkemykseen omasta turvallisuuspoliittisesta asemastaan ja identiteetistään.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu Foreign Policy Analysis -teorian (FPA) pohjaolettamusten päälle, jossa tutkimuksessa ei kiinnitetä huomiota niinkään ulkopolitiikan tuotosten ja tulosten tarkasteluun, vaan keskitytään enemmänkin ulkopoliittisen päätöksenteon prosessiin
Tutkielman primääriaineistona käytetään kahdeksan angloamerikkalaisen ajatushautomon Suomea ja Ruotsia koskevaa julkaisutoimintaa aikavälillä 2010–2016. Ajatushautomoiden valinnassa on pyritty valikoimaan tarkastelun kohteeksi sellaisia instituutioita, joita pidetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla merkittävinä ja vaikutusvaltaisina. Ajatushautomoiden merkittävyyden arviointiin hyödynnetään Pennsylvanian yliopiston Think Tanks and Civil Societies Programin (TTCSP) Global Go To Think Thank Index-listausta (GGTTI).
Keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä toimii laadullinen sisällönanalyysi, jota käytetään noudattaen Milesin ja Hubermanin sekä Sarajärven ja Tuomen periaatteita aineistolähtöisen sisällönanalyysin prosessista. Maiden omia turvallisuuspoliittisia linjanvetoja tarkastellaan kvalitatiivisen tekstianalyysin kautta. Kvantitatiivisia menetelmiä käytetään tarkastelemaan esimerkiksi ajatushautomoiden julkaisutoiminnan ajallista sijoittumista ja ajatushautomoiden asennoitumista maiden Nato-jäsenyyteen.
Tutkielman keskeisimpänä johtopäätöksenä havaittiin, että ajatushautomoiden julkaisuissa Suomen ja Ruotsin maakuva on hyvin yhdenmukainen sen näkökulman kanssa, joita maat itse omissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa julkaisuissaan tuovat ilmi. Ajatushautomoiden asennoituminen Suomeen ja Ruotsiin sekä maiden suorituskykyihin on jopa ylistävä. Maiden nykyrooli on kuitenkin sekä maiden itsensä että Naton kannalta kyseenalainen, sillä maat ovat jääneet ”harmaalle alueelle” pitäessään kiinni näennäisestä liittoutumattomuudestaan, mutta toteuttaessaan samalla aktiivista kumppanuutta Naton kanssa. Nykytilanteessa ne näyttäytyvät de facto -jäsenmaina ulkopuolisten silmissä, mutta samaan aikaan vapaamatkustajina Naton jäsenvaltioiden keskuudessa. Mahdollinen Nato-jäsenyys nähdään sekä Suomen että Ruotsin osalta erittäin positiivisena ratkaisuna niin maiden omien kuin Natonkin etujen kannalta. Ajatushautomot kuitenkin katsovat, että suhteiden kehitys ei tule johtamaan Nato-jäsenyyteen ainakaan lähitulevaisuudessa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu Foreign Policy Analysis -teorian (FPA) pohjaolettamusten päälle, jossa tutkimuksessa ei kiinnitetä huomiota niinkään ulkopolitiikan tuotosten ja tulosten tarkasteluun, vaan keskitytään enemmänkin ulkopoliittisen päätöksenteon prosessiin
Tutkielman primääriaineistona käytetään kahdeksan angloamerikkalaisen ajatushautomon Suomea ja Ruotsia koskevaa julkaisutoimintaa aikavälillä 2010–2016. Ajatushautomoiden valinnassa on pyritty valikoimaan tarkastelun kohteeksi sellaisia instituutioita, joita pidetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla merkittävinä ja vaikutusvaltaisina. Ajatushautomoiden merkittävyyden arviointiin hyödynnetään Pennsylvanian yliopiston Think Tanks and Civil Societies Programin (TTCSP) Global Go To Think Thank Index-listausta (GGTTI).
Keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä toimii laadullinen sisällönanalyysi, jota käytetään noudattaen Milesin ja Hubermanin sekä Sarajärven ja Tuomen periaatteita aineistolähtöisen sisällönanalyysin prosessista. Maiden omia turvallisuuspoliittisia linjanvetoja tarkastellaan kvalitatiivisen tekstianalyysin kautta. Kvantitatiivisia menetelmiä käytetään tarkastelemaan esimerkiksi ajatushautomoiden julkaisutoiminnan ajallista sijoittumista ja ajatushautomoiden asennoitumista maiden Nato-jäsenyyteen.
Tutkielman keskeisimpänä johtopäätöksenä havaittiin, että ajatushautomoiden julkaisuissa Suomen ja Ruotsin maakuva on hyvin yhdenmukainen sen näkökulman kanssa, joita maat itse omissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa julkaisuissaan tuovat ilmi. Ajatushautomoiden asennoituminen Suomeen ja Ruotsiin sekä maiden suorituskykyihin on jopa ylistävä. Maiden nykyrooli on kuitenkin sekä maiden itsensä että Naton kannalta kyseenalainen, sillä maat ovat jääneet ”harmaalle alueelle” pitäessään kiinni näennäisestä liittoutumattomuudestaan, mutta toteuttaessaan samalla aktiivista kumppanuutta Naton kanssa. Nykytilanteessa ne näyttäytyvät de facto -jäsenmaina ulkopuolisten silmissä, mutta samaan aikaan vapaamatkustajina Naton jäsenvaltioiden keskuudessa. Mahdollinen Nato-jäsenyys nähdään sekä Suomen että Ruotsin osalta erittäin positiivisena ratkaisuna niin maiden omien kuin Natonkin etujen kannalta. Ajatushautomot kuitenkin katsovat, että suhteiden kehitys ei tule johtamaan Nato-jäsenyyteen ainakaan lähitulevaisuudessa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]