Kasviplanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä 2014 - 2015
Keskitalo, Jorma (2017-05-12)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Keskitalo, Jorma
Uudenmaan ELY-keskus
12.05.2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-570-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-570-2
Tiivistelmä
Vesistöjen tilaa Uudellamaalla seurataan vuosittain erilaisten näytteiden ja kartoitusten avulla. Vesinäytteet, kasviplankton, pohjaeläimet, vesikasvillisuus ja kalakannan rakenne kuvaavat vesistöjen ominaispiirteitä ja vesiin kohdistuvaa kuormitusta. Kartoitusten tulosten perusteella Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus laatii noin kuuden vuoden välein vesien tilan luokittelun, jossa arvioidaan vesistöjen kuormittuneisuutta verrattuna luonnontilaan.
Kasviplanktonlajiston koostumus on tärkeä vesien tilaa kuvaava tekijä, ja kasviplanktonnäytteitä otetaankin vuosittain useilta kymmeniltä Uudenmaan järviltä. Osaa järvistä seurataan intensiivisesti vuosittain, osaa harvemmin. Varhaisimmat ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin tallennetut tiedot Uudenmaan järvien lajistosta ovat peräisin 1930- ja 1940-luvuilta, mutta osalla järvistä kasviplanktontietojen keräämistä vasta aloitellaan. Lajiston määrittäminen ja tulosten tulkinta on tarkkaa asiantuntijatyötä.
Tähän raporttiin on koottu tiedot vuosina 2014 – 2015 Uudenmaan järviltä otetuista kasviplanktonnäytteistä. Valtaosa näytteistä on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ottamia, mutta näytteitä on saatu myös vesiensuojeluyhdistysten ja Uudenmaan kuntien seurannassa olleilta järviltä. Kasviplanktonlajisto ja -biomassa on määritetty Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla. Jokaiselle järvelle on laadittu luonnehdinta siitä, mitä tulokset kuvaavat.
Osalle järvistä tulokset antavat aivan uutta tietoa levälajistosta. Esimerkiksi Espoon Sahajärvelle ja Raaseporin Tuulijärvelle ei ole tallennettu aiempia tuloksia kasviplanktonrekisteriin. Osalla järvistä, kuten Lapinjärvellä sekä Lohjan Puujärvellä, lajistoa on seurattu jo pitkään. Monilla järvillä kasviplanktonlajisto kuvaa voimakasta rehevyyttä, mm. Vihdin Enäjärvi ja Sipoon Savijärvi ovat tulosten perusteella ylireheviä. Osa järvistä on muuttunut ajan myötä rehevämmiksi, esim. luonnontilainen Vitsjön Raaseporissa näyttää muuttuneen karusta järvestä keskituottoiseksi 1980-luvun jälkeen. Uudellamaalla on kuitenkin myös hyväkuntoisia, karuja järviä, joissa elää monimuotoinen kasviplanktonyhteisö. Vihtijärvi ja Raaseporin Malarijärvi ovat esimerkkejä hyväkuntoisina säilyneistä vesistöistä.
Kasviplanktonlajiston koostumus on tärkeä vesien tilaa kuvaava tekijä, ja kasviplanktonnäytteitä otetaankin vuosittain useilta kymmeniltä Uudenmaan järviltä. Osaa järvistä seurataan intensiivisesti vuosittain, osaa harvemmin. Varhaisimmat ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin tallennetut tiedot Uudenmaan järvien lajistosta ovat peräisin 1930- ja 1940-luvuilta, mutta osalla järvistä kasviplanktontietojen keräämistä vasta aloitellaan. Lajiston määrittäminen ja tulosten tulkinta on tarkkaa asiantuntijatyötä.
Tähän raporttiin on koottu tiedot vuosina 2014 – 2015 Uudenmaan järviltä otetuista kasviplanktonnäytteistä. Valtaosa näytteistä on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ottamia, mutta näytteitä on saatu myös vesiensuojeluyhdistysten ja Uudenmaan kuntien seurannassa olleilta järviltä. Kasviplanktonlajisto ja -biomassa on määritetty Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla. Jokaiselle järvelle on laadittu luonnehdinta siitä, mitä tulokset kuvaavat.
Osalle järvistä tulokset antavat aivan uutta tietoa levälajistosta. Esimerkiksi Espoon Sahajärvelle ja Raaseporin Tuulijärvelle ei ole tallennettu aiempia tuloksia kasviplanktonrekisteriin. Osalla järvistä, kuten Lapinjärvellä sekä Lohjan Puujärvellä, lajistoa on seurattu jo pitkään. Monilla järvillä kasviplanktonlajisto kuvaa voimakasta rehevyyttä, mm. Vihdin Enäjärvi ja Sipoon Savijärvi ovat tulosten perusteella ylireheviä. Osa järvistä on muuttunut ajan myötä rehevämmiksi, esim. luonnontilainen Vitsjön Raaseporissa näyttää muuttuneen karusta järvestä keskituottoiseksi 1980-luvun jälkeen. Uudellamaalla on kuitenkin myös hyväkuntoisia, karuja järviä, joissa elää monimuotoinen kasviplanktonyhteisö. Vihtijärvi ja Raaseporin Malarijärvi ovat esimerkkejä hyväkuntoisina säilyneistä vesistöistä.
Kokoelmat
- Raportteja [1087]