Selvitys Myrskylänjoen yläosan kunnostustarpeista
Toivonen, Ville (2008-04)
Lataukset:
Toivonen, Ville
Uudenmaan ympäristökeskus
04 / 2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3124-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3124-0
Kuvaus
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 7/2008
Tiivistelmä
Myrskylän Kirkkojärvestä alkunsa saava Myrskylänjoki on 25 kilometriä pitkä Koskenkylänjoen sivuuoma. Joen yläosalla valuma-alue on pelto- ja metsävaltaista aluetta, jolla sijaitsee Kirkkojärven lisäksi mm. Sopajärvi ja Niemenjärvi. Myrskylän taajama-alue sijoittuu Kirkkojärven luoteispuolelle.
Valuma-alueella olevien peltojen tulvimisen ehkäisemiseksi toteutettiin 1990-luvun vaihteessa Kirkko-, Sopa- ja Niemenjärven järjestelytyö. Hankkeen aikana perattiin järvien välisiä uomia sekä Myrskylänjokea. Lisäksi Myrskylänjokeen rakennettiin kolme pohjapatoa. Kirkkojärven luusuaan rakennettiin järjestelypato järven vedenpinnan säätelemiseksi.
Järjestelytyön jälkeen uomien tila on ollut paikoin huono. Perkausalueille on suositeltu mm. rapujen elinolosuhteita parantavia toimenpiteitä. Vuonna 2004 tehdyn virtavesien kunnostuskyselyn perusteella Myrskylänjoella tulisi tehdä ranta-alueiden kunnostuksia ja lisätä kaloille soveltuvia elinalueita.
Myrskylänjoen yläosan valuma-alueen rakenteellinen tila kartoitettiin vuonna 2006 Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta. Myrskylänjoen pääuomasta inventoitiin 12 kilometrin osuus. Lisäksi joen latvavesiä ja sivuhaaroja inventoitiin yhteensä 9 kilometriä. Kartoituksen pohjalta annettiin vesieliöiden elinmahdollisuuksia parantavia toimenpide-ehdotuksia. Samalla suunniteltiin myös alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä. Ehdotuksia annettaessa on otettu huomioon luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet.
Selvityksen perusteella olisi tarvetta tehdä Myrskylänjoen valuma-alueelle kunnostussuunnitelma ja suojavyöhykeselvitys. Kalastusalueen toivotaan myös tekevän Myrskylänjoelle käyttö- ja hoitosuunnitelman. Joen virkistyskäyttömahdollisuuksia tulisi parantaa ja kalastuksen valvontaa joella kannattaisi lisätä. Myös kalaistutuksia tulisi jatkaa. Saalisrajoitusten avulla voitaisiin parantaa kalojen ja rapujen lisääntymismahdollisuuksia.
Valuma-alueella olevien peltojen tulvimisen ehkäisemiseksi toteutettiin 1990-luvun vaihteessa Kirkko-, Sopa- ja Niemenjärven järjestelytyö. Hankkeen aikana perattiin järvien välisiä uomia sekä Myrskylänjokea. Lisäksi Myrskylänjokeen rakennettiin kolme pohjapatoa. Kirkkojärven luusuaan rakennettiin järjestelypato järven vedenpinnan säätelemiseksi.
Järjestelytyön jälkeen uomien tila on ollut paikoin huono. Perkausalueille on suositeltu mm. rapujen elinolosuhteita parantavia toimenpiteitä. Vuonna 2004 tehdyn virtavesien kunnostuskyselyn perusteella Myrskylänjoella tulisi tehdä ranta-alueiden kunnostuksia ja lisätä kaloille soveltuvia elinalueita.
Myrskylänjoen yläosan valuma-alueen rakenteellinen tila kartoitettiin vuonna 2006 Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta. Myrskylänjoen pääuomasta inventoitiin 12 kilometrin osuus. Lisäksi joen latvavesiä ja sivuhaaroja inventoitiin yhteensä 9 kilometriä. Kartoituksen pohjalta annettiin vesieliöiden elinmahdollisuuksia parantavia toimenpide-ehdotuksia. Samalla suunniteltiin myös alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä. Ehdotuksia annettaessa on otettu huomioon luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet.
Selvityksen perusteella olisi tarvetta tehdä Myrskylänjoen valuma-alueelle kunnostussuunnitelma ja suojavyöhykeselvitys. Kalastusalueen toivotaan myös tekevän Myrskylänjoelle käyttö- ja hoitosuunnitelman. Joen virkistyskäyttömahdollisuuksia tulisi parantaa ja kalastuksen valvontaa joella kannattaisi lisätä. Myös kalaistutuksia tulisi jatkaa. Saalisrajoitusten avulla voitaisiin parantaa kalojen ja rapujen lisääntymismahdollisuuksia.
Kokoelmat
- Muut [504]