Ravinnetaselaskelmat Lepsämänjoen valuma-alueella 1997 – 2005
Koppelmäki, Kari; Marttila, Jaana (2008-01)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Koppelmäki, Kari
Marttila, Jaana
Uudenmaan ympäristökeskus
01 / 2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-2936-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-2936-0
Kuvaus
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2008
Tiivistelmä
Lepsämänjoen valuma-alueella Uudellamaalla arvioitiin pellolle jäävien ylijäämäravinteiden määrää ravinnetaselaskelmien avulla. Mitä enemmän pelloille jää ravinteiden ylijäämää, sitä suurempi on riski ravinnehuuhtoumille. Ravinnetaseita seurattiin yhdeksän vuoden ajan vuosina 1997 – 2005. Tiedot saatiin maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seuranta (MYTVAS) -tutkimuksesta, jota varten
alueen maatiloilta kerättiin viljelytietoa useana vuotena. Vuonna 2005 julkaistiin raportti "Ravinnetaseet vesiensuojelun apuvälineenä", jossa käsiteltiin ravinnetaseita Lepsämänjoen valuma-alueella vuosina 1997-2002. Tämä raporttti päivittää aiemman julkaisun tiedot ravinnetaseiden osalta kattaen nyt vuodet 1997-2005.
Ravinnetaseet laskettiin typen ja fosforin osalta viljoille, rypsille, nurmille ja kaaleille. Aineiston taselaskenta-alasta yli 83 %:lla viljeltiin viljoja. Nurmen viljelyosuus pinta-alasta oli 8 %, rypsin 6 % ja kaalin 3 %. Keskimääräinen typpitase oli 48 kg/ha ja fosforitase 5 kg/ha ylijäämäinen. Taseet vaihtelivat eri vuosina ja viljelykasveilla. Viljelykasveista kaaleilla olivat suurimmat ja nurmilla pienimmät typpi- ja fosforitaseet.
Viljan viljelyllä oli suuren pinta-alan johdosta eniten merkitystä ravinneylijäämien syntyyn. Suurin syy syntyneeseen ylijäämään oli liian suuri lannoitus suhteessa toteutuneeseen satoon. Fosforilannoitus oli suurella osalla lohkoista voimakkaampaa kuin viljavuusanalysiin perustuvissa lannoitussuosituksissa.
Ravinnetaselaskelmiin vuosien 2003 – 2005 viljelytiedot luovuttaneille 42 viljelijälle lähetettiin kysely ravinnetaseista. Kyselyyn vastanneet viljelijät pitivät ravinnetaseiden laskemista hyödyllisenä. Palautteen saanneista viljelijöistä yli puolet aikoi jatkaa ravinnetaseiden laskemista.
alueen maatiloilta kerättiin viljelytietoa useana vuotena. Vuonna 2005 julkaistiin raportti "Ravinnetaseet vesiensuojelun apuvälineenä", jossa käsiteltiin ravinnetaseita Lepsämänjoen valuma-alueella vuosina 1997-2002. Tämä raporttti päivittää aiemman julkaisun tiedot ravinnetaseiden osalta kattaen nyt vuodet 1997-2005.
Ravinnetaseet laskettiin typen ja fosforin osalta viljoille, rypsille, nurmille ja kaaleille. Aineiston taselaskenta-alasta yli 83 %:lla viljeltiin viljoja. Nurmen viljelyosuus pinta-alasta oli 8 %, rypsin 6 % ja kaalin 3 %. Keskimääräinen typpitase oli 48 kg/ha ja fosforitase 5 kg/ha ylijäämäinen. Taseet vaihtelivat eri vuosina ja viljelykasveilla. Viljelykasveista kaaleilla olivat suurimmat ja nurmilla pienimmät typpi- ja fosforitaseet.
Viljan viljelyllä oli suuren pinta-alan johdosta eniten merkitystä ravinneylijäämien syntyyn. Suurin syy syntyneeseen ylijäämään oli liian suuri lannoitus suhteessa toteutuneeseen satoon. Fosforilannoitus oli suurella osalla lohkoista voimakkaampaa kuin viljavuusanalysiin perustuvissa lannoitussuosituksissa.
Ravinnetaselaskelmiin vuosien 2003 – 2005 viljelytiedot luovuttaneille 42 viljelijälle lähetettiin kysely ravinnetaseista. Kyselyyn vastanneet viljelijät pitivät ravinnetaseiden laskemista hyödyllisenä. Palautteen saanneista viljelijöistä yli puolet aikoi jatkaa ravinnetaseiden laskemista.
Kokoelmat
- Muut [504]