Kyrönjoen tekojärvien tila ja kehitys
Koivisto, Anna-Maria; Bonde, Anna; Aroviita, Jukka (2005-12)
Koivisto, Anna-Maria
Bonde, Anna
Aroviita, Jukka
Länsi-Suomen ympäristökeskus
12 / 2005
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:952-11-2092-4
https://urn.fi/URN:ISBN:952-11-2092-4
Kuvaus
Alueelliset ympäristöjulkaisut 406
Tiivistelmä
Kalajärven, Kyrkösjärven, Liikapuron ja Pitkämön tekojärvet sijaitsevat Kyrönjoen vesistössä ja niiden lupien haltija on Länsi-Suomen ympäristökeskus. Altaiden tarkoituksena on pääasiallisesti ollut toimia tulvavesivarastoina, sekä säännöstellä virtaamavaihteluja. Tekojärvien keski-ikä on nyt noin 30 vuotta.
Tekojärvien erilaiset ominaispiirteet vaikuttavat niiden biologiaan ja vedenlaatuun. Pohjaeläimistön koostumukseen vaikuttaa mm. matala happipitoisuus, mikä usein johtuu säännöstelystä ja pitkästä viipymästä. Veden tumman värin ja säännöstelyn yhteisvaikutus rajoittaa tekojärvillä kasvillisuuden esiintymistä.
Tekojärvien tila on muuttunut 1990-luvun alusta lähtien. Vedenlaatu on parantunut happitilanteen ja fosforipitoisuuksien osalta mutta klorofyllipitoisuudet ovat nousseet. Myös pohjaelämistössä ja kalastossa on havaittu muutoksia. Tekojärvien kalojen elohopeapitoisuudet ovat laskeneet 1970- ja 1980-luvun huippulukemista, mutta joiltain osin maa- ja metsätalousministeriön raja-arvot ylittyvät.
Kyrönjoen tekojärvet ovat ainakin jossain määrin “järvistyneen” viimeisten 20 vuoden aikana ja muistuttavat nykyään enemmän eutrofisia luonnonjärviä. Vedenlaadun vaihtelut ovat vähentyneet ja myös pohjaeläinlajisto oli osalla altaista aikaisempaa enemmän rehevöityneiden runsashumuksisten järvien kaltainen.
Tekojärvien erilaiset ominaispiirteet vaikuttavat niiden biologiaan ja vedenlaatuun. Pohjaeläimistön koostumukseen vaikuttaa mm. matala happipitoisuus, mikä usein johtuu säännöstelystä ja pitkästä viipymästä. Veden tumman värin ja säännöstelyn yhteisvaikutus rajoittaa tekojärvillä kasvillisuuden esiintymistä.
Tekojärvien tila on muuttunut 1990-luvun alusta lähtien. Vedenlaatu on parantunut happitilanteen ja fosforipitoisuuksien osalta mutta klorofyllipitoisuudet ovat nousseet. Myös pohjaelämistössä ja kalastossa on havaittu muutoksia. Tekojärvien kalojen elohopeapitoisuudet ovat laskeneet 1970- ja 1980-luvun huippulukemista, mutta joiltain osin maa- ja metsätalousministeriön raja-arvot ylittyvät.
Kyrönjoen tekojärvet ovat ainakin jossain määrin “järvistyneen” viimeisten 20 vuoden aikana ja muistuttavat nykyään enemmän eutrofisia luonnonjärviä. Vedenlaadun vaihtelut ovat vähentyneet ja myös pohjaeläinlajisto oli osalla altaista aikaisempaa enemmän rehevöityneiden runsashumuksisten järvien kaltainen.
Kokoelmat
- Muut [504]