Pyhäjärven kunnostustarpeen selvitys
Frisk, Tom; Bilaletdin, Ämer; Kaipainen, Heikki; Paananen, Arto; Peltonen, Anu (2007-06)
Frisk, Tom
Bilaletdin, Ämer
Kaipainen, Heikki
Paananen, Arto
Peltonen, Anu
Pirkanmaan ympäristökeskus
06 / 2007
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-2752-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-2752-6
Kuvaus
Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2007
Tiivistelmä
Pyhajarven vesistoalueella tarkoitetaan tassa selvityksessa vesialuetta Tampereen Tammerkoskesta Rauttunselalle. Vesistoalue on Tampereen ja sen monien lahikuntien keskeista vesienkaytto- ja virkistysaluetta. Perinteisesti se on kuitenkin koko Kokemaenjoen vesiston rehevimpia johtuen maatalouden kuormituksesta ja jatevesikuormituksesta.
Pyhajarven alueen pohjoisosan eli Tampereen Pyhajarven kuormitus muodostuu paaosin asutuksen ja teollisuuden pistekuormituksesta. Veden laatu on kuitenkin parantunut viime vuosikymmenina lahinna Nasijarven puunjalostusteollisuuden tuotantomuutosten seurauksena. Pyhajarven etelaosa on taas tyypiltaan hyvin erilainen. Se on paaosin hajakuormituksen, etupaassa maatalouden kuormittama ja voidaan luokitella selvasti rehevaksi.
Taman hankkeen tarkoituksena on inventoida ja maarittaa kvantitatiivisesti Pyhajarven kunnostustarpeeseen liittyvat paineet Pyhajarven eri osavaluma-alueilla seka Pyhajarven osa-altailla. Tama alustava selvitys palvelee yhtaalta suoranaisia kunnostustarpeita, toisaalta selvitys antaa pohjan Vesipolitiikan puitedirektiivin (2000) velvoittaman
vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman toteuttamiselle ko. alueella. Toimenpideohjelmat eri ongelma-alueille - kuten Pyhajarven alueelle – tullaan laatimaan v. 2008 loppuun mennessa. Selvityksen paapaino on ravinnekuormituksessa ja sen vaikutuksissa Pyhajarven tilaan. Laskelmien pohjalta on esitetty yleiset toimenpidesuositukset. Toimenpidesuosituksia on esitetty lahinna ongelmakohtaisesti painottuen ravinnekuormitukseen ja Pyhajarven alueen erityiskysymyksiin. Toimenpidesuositukset on kuitenkin ryhmitelty paaosin vesipuitedirektiivin
vesienhoidonsuunnittelun edellyttaman toimenpideohjelman mukaisesti.
Raportissa on myos tarkasteltu Pyhajarven pohjoisosan erityisongelmaa, pohjasedimenttiin kertyneita PCB-yhdisteita. Vuosikymmenia kaytossa olleita teollisia PCB-valmisteita on kulkeutunut eri tavoin Pyhajarveen. Jarviolosuhteissa ne kulkeutuvat paaasiassa orgaanisen aineen mukana, rikastuvat ravintoketjussa ja kertyvat etenkin vesielioihin seka sedimentoituvat pohjaan. Pyhajarven pohjoisosasta otettujen sedimenttinaytteiden korkeimmat PCB-pitoisuudet havaittiin syvemmista sedimenteista. Nama maksimipitoisuudet ajoittuvat korkeimman PCB kuormituksen aikaan, joka lienee ollut 1960–1970 luvuilla. Kuormituksen pienentyessa ja osan PCB yhdisteiden hajotessa, sedimentin pintaosiin on kertynyt pienempia pitoisuuksia kuin syvempiin sedimentteihin. Kalojen dioksiini- ja PCB pitoisuuksien myrkyllisyysarvion mukaan pitoisuudet ovat kohonneita, mutta arvot alittavat elintarvikkeille asetetut raja-arvot.
Pyhajarven alueen pohjoisosan eli Tampereen Pyhajarven kuormitus muodostuu paaosin asutuksen ja teollisuuden pistekuormituksesta. Veden laatu on kuitenkin parantunut viime vuosikymmenina lahinna Nasijarven puunjalostusteollisuuden tuotantomuutosten seurauksena. Pyhajarven etelaosa on taas tyypiltaan hyvin erilainen. Se on paaosin hajakuormituksen, etupaassa maatalouden kuormittama ja voidaan luokitella selvasti rehevaksi.
Taman hankkeen tarkoituksena on inventoida ja maarittaa kvantitatiivisesti Pyhajarven kunnostustarpeeseen liittyvat paineet Pyhajarven eri osavaluma-alueilla seka Pyhajarven osa-altailla. Tama alustava selvitys palvelee yhtaalta suoranaisia kunnostustarpeita, toisaalta selvitys antaa pohjan Vesipolitiikan puitedirektiivin (2000) velvoittaman
vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman toteuttamiselle ko. alueella. Toimenpideohjelmat eri ongelma-alueille - kuten Pyhajarven alueelle – tullaan laatimaan v. 2008 loppuun mennessa. Selvityksen paapaino on ravinnekuormituksessa ja sen vaikutuksissa Pyhajarven tilaan. Laskelmien pohjalta on esitetty yleiset toimenpidesuositukset. Toimenpidesuosituksia on esitetty lahinna ongelmakohtaisesti painottuen ravinnekuormitukseen ja Pyhajarven alueen erityiskysymyksiin. Toimenpidesuositukset on kuitenkin ryhmitelty paaosin vesipuitedirektiivin
vesienhoidonsuunnittelun edellyttaman toimenpideohjelman mukaisesti.
Raportissa on myos tarkasteltu Pyhajarven pohjoisosan erityisongelmaa, pohjasedimenttiin kertyneita PCB-yhdisteita. Vuosikymmenia kaytossa olleita teollisia PCB-valmisteita on kulkeutunut eri tavoin Pyhajarveen. Jarviolosuhteissa ne kulkeutuvat paaasiassa orgaanisen aineen mukana, rikastuvat ravintoketjussa ja kertyvat etenkin vesielioihin seka sedimentoituvat pohjaan. Pyhajarven pohjoisosasta otettujen sedimenttinaytteiden korkeimmat PCB-pitoisuudet havaittiin syvemmista sedimenteista. Nama maksimipitoisuudet ajoittuvat korkeimman PCB kuormituksen aikaan, joka lienee ollut 1960–1970 luvuilla. Kuormituksen pienentyessa ja osan PCB yhdisteiden hajotessa, sedimentin pintaosiin on kertynyt pienempia pitoisuuksia kuin syvempiin sedimentteihin. Kalojen dioksiini- ja PCB pitoisuuksien myrkyllisyysarvion mukaan pitoisuudet ovat kohonneita, mutta arvot alittavat elintarvikkeille asetetut raja-arvot.
Kokoelmat
- Muut [504]