Kasvillisuuskentät ja kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa
Heikkinen, Kaisa; Riihimäki, Juha; Jokisuu, Roosa (2014)
Heikkinen, Kaisa
Riihimäki, Juha
Jokisuu, Roosa
Keski-Suomen ELY-keskus
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-015-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-015-8
Tiivistelmä
Kasvillisuuskenttiä ja kosteikkoja käytetään turvetuotannon vesiensuojelussa vesistökuormitusta vähentävinä menetelminä. Turvetuotannon äskettäin päivitetyn ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 2013) mukaan kasvillisuuskenttä on pengerryksin eristetty tasainen allasmainen kasvillisuuden peittämä alue, jossa kasvaa ajoittain veden alle joutumisen hyvin sietävää kasvillisuutta. Kosteikolla puolestaan tarkoitetaan vesienkäsittelyrakennetta, jossa on pysyvästi avovesipintaa. Pysyvän
avovesipinnan osuutta vesienpuhdistusrakenteen koko pinta-alasta ei määritellä.
Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää kasvillisuuskenttien soveltuvuutta turvetuotannon kuormituksen vähentämiseen, laatia niille tämänhetkiseen tietoon perustuvat alustavat mitoitusohjeet sekä tuoda esiin kasvillisuuskenttien käyttöä koskevia jatkotutkimustarpeita kentillä saavutettavan puhdistustuloksen varmistamiseksi.
Tässä tutkimuksessa käytössä olleesta aineistosta kuitenkin vain ruokohelpikentät näyttäisivät lukeutuvan selkeästi edellä mainittujen määritelmien mukaisiin kasvillisuuskenttiin. Luontaisesti kasvittuneiden kasvillisuuskenttien ryhmä sen sijaan näyttäisi lähes kokonaisuudessaan edustavan edellä mainitun määritelmän mukaisia kosteikkoja (taulukko 2). Tässä ryhmässä on avovesipintaa 0 – 94 %
vesienpuhdistusrakenteen koko pinta-alasta. Avovesipinnan osuuden vaihtelu on suurta ja voi vaikuttaa kentillä saavutettavaan puhdistustulokseen. Se onkin tässä tutkimuksessa otettu huomioon kentillä saavutettujen puhdistustulosten tarkastelussa (taulukko 4).
avovesipinnan osuutta vesienpuhdistusrakenteen koko pinta-alasta ei määritellä.
Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää kasvillisuuskenttien soveltuvuutta turvetuotannon kuormituksen vähentämiseen, laatia niille tämänhetkiseen tietoon perustuvat alustavat mitoitusohjeet sekä tuoda esiin kasvillisuuskenttien käyttöä koskevia jatkotutkimustarpeita kentillä saavutettavan puhdistustuloksen varmistamiseksi.
Tässä tutkimuksessa käytössä olleesta aineistosta kuitenkin vain ruokohelpikentät näyttäisivät lukeutuvan selkeästi edellä mainittujen määritelmien mukaisiin kasvillisuuskenttiin. Luontaisesti kasvittuneiden kasvillisuuskenttien ryhmä sen sijaan näyttäisi lähes kokonaisuudessaan edustavan edellä mainitun määritelmän mukaisia kosteikkoja (taulukko 2). Tässä ryhmässä on avovesipintaa 0 – 94 %
vesienpuhdistusrakenteen koko pinta-alasta. Avovesipinnan osuuden vaihtelu on suurta ja voi vaikuttaa kentillä saavutettavaan puhdistustulokseen. Se onkin tässä tutkimuksessa otettu huomioon kentillä saavutettujen puhdistustulosten tarkastelussa (taulukko 4).
Kokoelmat
- Erillisjulkaisut [191]