Eettinen toimintakyky ja sotilaan identiteetti kriisinhallinnassa
Nybo, Mats (2016)
Nybo, Mats
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 5
2016
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623569
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623569
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kriisinhallintatehtävissä palvelevien suomalaisten rauhanturvaajien puheissa ilmenevää eettistä toimintakykyä ja sotilaan identiteettiä. Tutkimuksessa eettistä toimintakykyä lähestyttiin toimintakyvyn ja osaamisen, tehtävän ja olosuhteiden sekä arvojen ja normien kautta. Sotilaan identiteettiä lähestyttiin yksilön, kriisinhallintapalveluksen sekä kodin ja kotimaan kautta.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineistona käytettiin haastatteluaineistoa, joka oli kerätty UNIFIL-operaatiossa Libanonissa 2014 marraskuussa. Haastateltavina olivat suomalaiset rauhanturvaajat, jotka osallistuivat Kriisinhallinta ja toimintakyky -hankkeeseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä, jonka avulla etsittiin aineistosta eettistä toimintakykyä ja sotilaan identiteettiä ilmentäviä lauseita tai sanoja.
Tutkimuksen tulosten perusteella rauhanturvaajat tarkastelevat useita eettiseen toimintakykyyn liittyviä teemoja. Rauhanturvaajat käsittelevät eettistä toimintakykyä perustellessaan omaa osallistumistaan kriisinhallintaoperaatioon. Eettinen toimintakyky ilmenee myös osin kokonaisvaltaisen toimintakyvyn näkökulmasta, kun rauhanturvaajat keskustelevat ”pärjäämisestään” operaatiossa. Sotilaan identiteettiä rauhanturvaajat ilmaisivat yksilöllisinä mielipiteinä kodista, kriisinhallinnasta tai omasta itsestään. Sotilaan identiteetti ja eettinen toimintakyky ilmenevät välillisesti rauhanturvaajien puheessa. Tämän tutkimuksen keskeisimmiksi johtopäätöksiksi voidaan kiteyttää, että eettinen toimintakyky on vahvasti sotilaan päätöksentekoon liittyvää toimintaa, ja se, että rauhanturvaajan identiteettityöhön sekä eettisten valintojen tiedostamiseen jo ennen operaatiota tulisi käyttää koulutusresursseja. Eettinen toimintakyky ilmenee identiteettiä suoremmin puheena ”pärjäämisestä” ja jaksamisesta. Sotilaan identiteetti ilmenee ehkä hieman yllättäen rauhanturvaajien puheessa vahvimmin kotia ja motivaatiota käsittelevissä keskusteluissa, eikä niinkään sotilastyön operatiivisissa pohdiskeluissa. Identiteettipohdinnat näkyvät kuitenkin myös puheena tyytymättömyydestä operaatioon, esimieheen tai organisaatioon. Eroavaisuuksia ammattisotilaiden ja reserviläisten välillä ei ollut eroteltavissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineistona käytettiin haastatteluaineistoa, joka oli kerätty UNIFIL-operaatiossa Libanonissa 2014 marraskuussa. Haastateltavina olivat suomalaiset rauhanturvaajat, jotka osallistuivat Kriisinhallinta ja toimintakyky -hankkeeseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä, jonka avulla etsittiin aineistosta eettistä toimintakykyä ja sotilaan identiteettiä ilmentäviä lauseita tai sanoja.
Tutkimuksen tulosten perusteella rauhanturvaajat tarkastelevat useita eettiseen toimintakykyyn liittyviä teemoja. Rauhanturvaajat käsittelevät eettistä toimintakykyä perustellessaan omaa osallistumistaan kriisinhallintaoperaatioon. Eettinen toimintakyky ilmenee myös osin kokonaisvaltaisen toimintakyvyn näkökulmasta, kun rauhanturvaajat keskustelevat ”pärjäämisestään” operaatiossa. Sotilaan identiteettiä rauhanturvaajat ilmaisivat yksilöllisinä mielipiteinä kodista, kriisinhallinnasta tai omasta itsestään. Sotilaan identiteetti ja eettinen toimintakyky ilmenevät välillisesti rauhanturvaajien puheessa. Tämän tutkimuksen keskeisimmiksi johtopäätöksiksi voidaan kiteyttää, että eettinen toimintakyky on vahvasti sotilaan päätöksentekoon liittyvää toimintaa, ja se, että rauhanturvaajan identiteettityöhön sekä eettisten valintojen tiedostamiseen jo ennen operaatiota tulisi käyttää koulutusresursseja. Eettinen toimintakyky ilmenee identiteettiä suoremmin puheena ”pärjäämisestä” ja jaksamisesta. Sotilaan identiteetti ilmenee ehkä hieman yllättäen rauhanturvaajien puheessa vahvimmin kotia ja motivaatiota käsittelevissä keskusteluissa, eikä niinkään sotilastyön operatiivisissa pohdiskeluissa. Identiteettipohdinnat näkyvät kuitenkin myös puheena tyytymättömyydestä operaatioon, esimieheen tai organisaatioon. Eroavaisuuksia ammattisotilaiden ja reserviläisten välillä ei ollut eroteltavissa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]