Hki 17/7 1943.

Rakas Sylvi.

Siellähän on viime tiistaina ollut julma ilma, Kainuun Sanomissa oli oikein uutinen. Kaipa Hina selvisi pahemmitta vaurioitta. Ja huonoa huonommat heinäntekoilmat. Eilen täällä oli kirkasta, tänään jo satoi taas. Ja siihen saakka on ollut joka päivä sadetta. Näin viime kirjeestäsi, jotta vaikeaa on ollut heinänteko teilläkin. Ottakaa surutta apuväkeä, jos saatte. Helppo neuvoa, ehkä vastaat, kun ei saa. Voi olla, mutta jos saa... sitä tarkoitankin. Mutta kyllä kai heinä näillä sateilla on kasvanut, se on varmaa, miten sen vain saisi kuivana latoon. Vähän heinäseipäitä ja vähän latoja, niin lienette nyt havainneet. Kyllä kai luhtaniitty nyt on kuivana? Ja odelma on varmasti kasvanut hyvin, jotta lehmiä voi jo pitää riimuissa odelmikoissa. Toivottavasti lypsy nousee. Aina ne Hinan asiat ovat minun mielessäni. Kerropa, miten peruna on kasvanut.

Minä olen istuskellut uudessa virassani, tutkinut, miten Ruotsissa asiat on järjestetty ja ollut ymmällä, mistä päästä tästä aloitetaan. Ainakaan vielä ei ole mitään juonitteluja ollut havaittavana, pari virastopäällikköä vain on soittanut ja tarjoutunut avustamaan ja luvannut panna omassa virastossaan toimeen meidän johtaman työtutkimuksen. Sanomalehdistö on ottanut vastaan tiedon uudesta virasta sympaattisesti, olipa Savossa (kok.) pääkirjoitus, jossa mainittiin minusta sympaattiseen sävyyn, että ilmeisesti sopiva mies, on osoittanut organisatoorista kykyä urheiluelämää johtaessaan ja valtavassa siirtoväen huoltotyössä. Ikäänkuin toivotti onnea.

Apulaisten saanti vain on huonoa. Tarvitsen ruotsinkielisen apulaisen mm., sellainen on jo tiedossa, mutta hän on kesälomalla eikä ole jättänyt osoitettaan. Kaipa hänet saan irti. Tuomari Koskinen tulee elokuun alusta.

Fagerholm onnitteli sattuvasti: pane toimeksi, mutta älä tule sosiaaliministeriöön. Se oli tietenkin leikkiä, mutta niin ajattelee moni vakavissaan.

Eduskunta päättää työnsä luultavasti 27/7. Sitten tulee loma 1/10 saakka. Elokuun alussa kävisin mielelläni Ruotsissa. Siellä on besparingsberedning (säästämisvalmisteluvaliokunta) tehnyt työtä yli 2 vuotta, sillä on ollut kymmeniä jaostoja ja yli 5 miljoonan mk. vuosittaiset menot. En suunnittelekaan näin laajaksi tätä juttua, enkä aio ottaa päälleni mitään valiokuntaa, kuten Ruotsissa on ollut. Mutta varsinkin työmenetelmä- ja työtehotutkimuksista on sieltä oppia saatavissa.

Eduskunnassa on ollut hiljaista. Mutta kun tulee bruttoverotuslaki esille, silloin saattaa räjähtää. Ml. teki Kuopion puoluekokouksessa päätöksen, että se vastustaa lakia kaikin parlamenttaarisin keinoin, s.o. kutsuu miehet pois hallituksesta. Välillä oli kuulema taipuvaisempi mieli vallalla, mutta nyt kun valtiovarainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen vieläpä meikäläisten mielestä huononnettunakin, niin on hammas tullut kovemmaksi. Ryhmän kokous on ensi tiistaina ja tehnee päätöksen, että jos laki hyväksytään, ml:on ministerit kutsutaan pois. En tiedä, mikä on seuraus, ehkäpä asia lykätään syksyyn ja hallitus on niin kauan pystyssä. Minä tulen olemaan tätä kantaa vastaan ja aion puhuakin eduskunnassa hallitukseen jäämisen puolesta, sillä mitä ideaa on nyt räjäyttää tätä epämuodostumaa rikki. Ulkopoliittiset asiat ovat kehittymässä, mutta suuntausta ei vielä oteta, antaa nykyisen hoitaa vielä asioita. (Tätä en tietenkään puhu). Mutta arvelen, että on paikallaan, jos puhun ml:on ja sos.dem. yhteistyön tarpeellisuudesta ja moitin ml:oakin sosiaalisen harrastuksen puutteesta. Ja sos.demoja penseydestä maataloutta ja tasavertaista yhteistyötä kohtaan. Puhuin [V.J.] Sukselaisen kanssa tällaisesta linjasta ja hän oli kovasti mieltynyt suunnitelmaani.

En minä jaksa ymmärtää, miten yksi kansanedustaja saa täällä aikansa kulumaan. Minä harjoittelin sitä pari viikkoa. Koetin kirjoitella, mutta epätietoisuus, minne tässä oikein matka ohjautuu, teki kaiken niin peräsimettömäksi. Ja kyllä päivät kuluivat huonosti. Aika tuli niin sanomattoman pitkäksi ja ne pari viikkoa olivat totisesti tympeät ja ikävät. Elämys todellakin olla kansanedustaja! Ehkäpä pian pääsen työhön oikein kaulaa myöten.

Jussi soitti, ja kertoi, ettei Lassila & Tikanojalla nyt ole kangasta, mutta tulee syksyllä. Uskaltaako sitä odottaa? Saan kyllä vielä parempia tietoja hra Mehtoselta, joka palvelee Tikanojalla. Kirjoitan sitten.

Kallekin soitti. Nakeltiin vielä, mutta Kalle kai oli huonommalla puolella, koska kysyi, että vieläkö minä jatkan tätä kauan. Sanoin, että saa kai se olla, johon Kalle, että hyvä on. Mutta kun hänet tapaan nokasta nokkaan, niin asia ventileerataan [puidaan perusteellisesti].

Kirjoitin asutusasioista Kuvalehteen. Joka osaa lukea, ymmärtää, että se on Kalliokoskea vastaan. Sanoin, ettei auta haalea idealismi, vaan realismi, teknillinen tieto, ryhdikkyys ja kovuus, joka johtaa rintamamiesten asuttamista. Toivon, että se osataankin lukea oikein. Kalle oli ollut Kalliokosken kanssa matkalla, hänen arvostelunsa oli vallan kova. Viktor Smedsiltä kuoli rouva. Lähetin hänelle lämminsanaisen osanottokirjeen, johon sain liikuttavan vastauksen.

"On tyhjyys ja yksinäisyys ympärilläni. Kaikki näyttää tarkoituksettomalta, turhalta. En löydä rauhaa mistään. Toivotan Sinulle ja perheellesi terveyttä, onnea. En tunne vaimoasi, mutta minusta tuntuu, että minulle voit suoda anteeksi, että rohkenen lähettää hänelle - Sinun kauttasi - nämä tervehdykset. Minua kohdannut raskas suru sanoo sen. Veljesi, yksinäinen ja lohduton

V. Smeds".

Yhteiset toverit, jotka olivat tavanneet Viktorin henkilökohatisesti, kertoivat, että mies oli sekä ruumiillisesti että sielullisesti täysin murtunut. Otan todella osaa sydämestäni Viktorin suruun ja ymmärrän niin hyvin, mitä viisaan elämäntoverin kadottaminen saattaa merkitä.

(Juuri tuli ilmahälyytys, vaikka on pilvinen sää ja aloittelee sadetta. Ehkäpä se menee pian ohi. Täällä on muuten ollut öisin varsin rauhallista. Harvoin hälyytyksiä, ei pommituksia).

Jaa, koetin viedä sen valokuvarullan kehitettäväksi, mutta ei otettu vastaan. Etsin ensi viikolla uuden paikan.

Piikkilangan olen unohtanut. Palaan siihenkin ensi viikolla.

Nyt on pantu apulannat säännöstelyyn. Oli se hyvä, että tuli ostetuksi. Tässä olen jutellut kaikkea, mitä mieleen johtuu. Lopetan ja toivotan teille kaikkea hyvää.

Rakkain terveisin

Sinun Urho

Reinikka soitti juuri ja kertoi, että Saksa on uudelleen hyvin voimakkain sanoin lausunut närkästyneisyytensä suom.-amerikkalaisen yhdistyksen perustamisen johdosta. Uhkaili kieltää viljansaannin jne. Vanhaa löpinää. Ja nyt puhkesi taas raju sadekuuro.

Kirjoitin Kuvalehteen Italiasta ja ennustin, että Sisilia menee ja sieltä uhataan manner-Italiaa ja sitä kautta Ranskaa ja Balkania. En tiedä, meneekö läpi, Kustaa on lomalla. Mutta tämän illan tiedot osoittavat, että liittoutuneet ovat taas edenneet yllättävästi. Ja samaan aikaan ryssä hyökkää menestyksellä Orelin suunnalla. Reinikallekin sanoin tänään, että näin on asiat. Reinikka vastasi, että meidän täytyy pitää peukaloa Saksan menestyksen puolesta. Mitähän se meidän peukalo auttaa?