Se asiallinen arvostelu, jonka ensimmäisiä kirjallisia ilmaisumuotoja koki olla allekirjoittamamme ja kyhäämämme pakina eräästä patsasjärjestyksestä, on saanut voimakasta vastakaikua ympäri maan, huolimatta niistä ankarasanaisista loukkautumisen ilmineerauksista, joita Itsenäisyyden Liitto sulloi pääkaupungin sanomalehtien yleisöosastot täyteen vaatimattoman pakinamme johdosta. "Aitosuomalainen" on lausunut painavan sanansa I.L:n oikeasta luonteesta ja varmaankin tämä parhaaseen aikaan annettu karakteristiikka ja liiton toiminnalle ja päämäärille osotettu anateema on ollut omiaan avaamaan suomalaisen kansan silmät, mutta sulkemaan sen kukkarot tuon aitosuomalaisuutta vastustavan liikkeen asiamiesten rouhaisulta. Sillä kyllä sille taholle koetetaan kaikin keinoin keksiä tulolähteitä, kun niin varsin monet kirjalliset yritykset on rahoitettava. Toiselta puolen sentään on hyvä, että liiton ei tarvitse avustaa karjalaispakolaisten opiskelua y.m.s. muuta kuin jollakulla tuhannella postikortilla, joten se puoli ei suuria menoja aiheutakaan.

"Aitosuomalaisen" kirjoituksen jälkeen on moni maaseutulehti kohdistanut myöskin moitteensa Itsenäisyyden Liittoa vastaan, sillä tuollainen "ruotsalais-suomalainen", "svensk-finsk" yhdistys ei tähän maailman aikaan saa suomalaisen kansan puolelta osakseen suopeutta. Ylioppilaspiireissä on tuon yhdistyksen merkitys vallan mitätön, mitä todistaa m.m. se seikka, että äskettäin toimitettujen ylioppilaskunnan hallituksen vaalien alkuvalmisteluissa I.L:n edustajien taholta oltiin valmiit tyytymään 1 sijaan hallituksessa, suomalaisten osakuntien lasketun 14 jäsenen joukossa, mutta kun vaaleista tulikin sitten n.k. riitavaalit, sattui käymään niin hullusti, että I.L. ei saanut yhtään edustajaansa hallitukseen. Siinä se tulee näkyviin kuinka "laajat piirit" I.L:n takana ylioppilasmaailmassa ovat.

Erikoisen suurta huomiota on ylioppilaspiireissä herättänyt se naseva ja kärkevä kirjoitus jonka Helsingin yliopiston dosentti, tri  V e i k k o  A.  H e i s k a n e n äskettäin julkaisi Ylioppilaslehdessä otsakkeella "Ylioppilaiden harrastuksista". Tässä intomielellä kirjoitetussa artikkelissaan tri Heiskanen kuvaa I.L:n syntyä ja työtä seuraavaan tapaan:

"Itsenäisyyden Liitto perustettiin A. K.-S:n toiminnan vastustamiseksi ja sen lopettamiseksi, kuten I.L:n perustajat nimenomaan henkilökohtaisessa keskustelussa sanoivat. Jotta tämä todellinen päämäärä ei näkyisi liian selvänä, niin sanottiin ajettavan Suomen itsenäisyyden asiaa ja koetettavan eheyttää Suomen kansaa. Päähuomio on I.L:ssä toistaiseksi kiinnitetty suurten nimien kalastelemiseen, ja kun A. K.-S:än suoraviivainen, maan mahtajia imartelematon toiminta tietenkään ei suuria nimiä miellyttänyt, niin olikin kovin helppo noita nimiä saada. Ja ruotsalaisetkin, jotka heti vainusivat tässä olevan kysymyksen heidän asiansa ajajista, tulivat mukaan.

"Kun I.L. tuntee ohjelmansa onttouden, niin se koettaa kätkeytyä iskusanojen `Suomen itsenäisyys`, `eheyttämistyö`, `suomalaisuus` taakse ja visusti välttää asiallista keskustelua. Vanhemman polven uutta suomalaisuusliikettä vastustava osa on I.L:sta saanut apureja, joiden suun kautta se koettaa ylioppilaspolveen istuttaa kaksikielisyysihannettaan ja nykyisen olotilan mallikelpoisuutta. Se on valinnut tämän keinon, kun sen oma puhe ei enää ole tehonnut ylioppilaihin.

"On ikävää todeta, että suomalaisuuden laivan on kuljetettava mukanaan I.L:än suomalaiskansallisesti lattea nuorukaisryhmä, joka ei uskalla esiintyä omine aatteineen. Itsenäisyyspatsasajatuksen se otti pohjalaisilta, heimokysymyksen A.K.-S:ältä ja muilta heimojärjestöiltä, lippukysymyksen Suomalaisuuden Liitolta ja suomalaisuuden asian varjolla ruotsalaistemme etuoikeuksien puolustamisen Ingmanilta y.m., joten nimitys I.L. = Ingmanin Lapset onkin hyvin paikoillaan.

"Olihan I.L:llä kerran uudemmaltakin tuntuva mielipide, kun se tahtoi Aleksanteri II patsaan siirtää pois Valtioneuvoston torilta. Mutta kun eräät vanhat herrat olivat sitä vastaan, niin I.L:n sihteeri kiltisti Uudessa Suomessa selitti, että I.L. on luopunut mielipiteestään. Siten mielipiteitä sillä taholla vaihdetaan, kuten markkinatavaraa.

"Muuten I.L. on `maltillisuudessaan` mennyt opettajiston edelle. Sillä esim. Ingman, Tulenheimo y.m. nuorempina ollessaan (v. 1906) kirjoittivat alle suomalaisuusvaatimuksen, joka oli jyrkempi kuin nykyinen aitosuomalainen ohjelma. Mutta iän mukana on `viisaus` kasvanut, ja nyt he jo esiintyvät omaa ohjelmaansa vastaan. Mitenkähän nämä I.L:läiset ajattelevat 50-vuotisina, kun he nyt ajattelevat kuten vanhukset?"

Ja tri Heiskanen lopettaa kirjoituksensa sytyttävään kehotukseen:

"Suomalaiset ylioppilaat! Kavahtakaat teitänne I.L:läisistä; noista kaksinaamaisista vääristä profeetoista, jotka suomalaisuuden, itsenäisyyden, kansan eheyttämisen y.m. aatteiden varjossa koettavat saada särkymään suomalais-kansallisen rintaman ja jotka itse asiassa puolustavat ruotsinkielistemme etuoikeuksia. Ylioppilaat, seisokaa yhtä jyrkkinä kuin tähänkin asti suomalais-kansallisen ohjelmanne takana. Sytyttäkää te suomalais-kansallista tulta suomalaisiin, sillä sen tulen sammuttajia on paljon. Niiden luku lisääntyy päivä päivältä, jotka ihaillen katselevat teidän reipasta toimintaanne ja odottavat sitä aikaa, jolloin te isänmaamme kohtaloista määräten ajatte ohjelmanne läpi. Jääkärit vapauttivat Suomen ryssien vallasta, teidän on Suomi vapautettava ruotsalaisten holhouksesta."

Tietenkin I.L:n muodolliset johtajat ovat koettaneet vastata tähän kipeästi koskeneeseen arvosteluun, mutta kömpelöstihän se on käynyt, sillä heikkoa asiaa on heikko puolustaa. Samaten kuin I.L:n on tuiki mahdoton puoltaa sitäkään lievimmin sanoen tahditonta menettelyään, jolla se sai Kansallisteatterin johdon antamaan heille Kansallisteatterin juhlasalin vuokralle itsenäisyyspäivän juhlaa varten. Akateeminen Karjala-Seurahan on näet jo useana vuotena järjestänyt heimo- ja itsenäisyysjuhlan Kansallisteatteriin, mutta tänä vuonna ei AKS:lle vuokrattukaan teatteria, koska se oli vuokrattu I.L:lle, joka oli vuokrapyynnön jättänyt teatterin taloudenhoitajalle   m y ö h e m m i n   kun AKS, se on totuus, jota joku "Suomalaisen Ylioppilaan" häikäilemätön kynäilijä ei pysty vääräksi vääntämään. Niinpä vietti sitten I.L. juhlansa Kansallisteatterissa, mutta menestys kuuluu olleen laiha, vaikka pilettejä oli lahjotettu puoleen ja toiseen kaikkiaan kolmesataa kappaletta ja lippuja myyty puolipakolla pääkaupungin liikkeissä henkilökunnalle. AKS piti juhlansa ylioppilastalon ahtaissa suojissa, mutta vaikka suuri osa pyrkijöistä piti käännyttää tilan puutteen takia pois ovelta, on aikomuksena tulevanakin vuonna pitää juhla juuri ylioppilastalolla ja antaa I.L:n häpeämättömällä tavalla valtaama Kansallisteatteri, joka kyllä olisi tänäkin vuonna neuvottelujen jälkeen annettu AKS:llekin joksikin toiseksi ajaksi, I.L:n "voimakastunnelmaisten" juhlien tyyssijaksi.

Kun I.L. - yhä aiheessa pysyäksemme - nyt on muuttunut "yleiseksi kansalaisjärjestöksi", kuten eräs julistus tietää, niin olisi siitä hyvä saada pois muutamat kunnolliset suomalaiset, joiden nimet yhä komeilevat liiton valtuuskunnan nimilistassa. Sillä eihän se sovi jonkun Antti Kukkosen, Vilkku Joukahaisen, Juho Niukkasen ja Tyko Reinikan, jotka olemme tottuneet tuntemaan sanoissa ja teoissa suomalaisiksi miehiksi, eihän heidän sovi missään nimessä olla sellaisen "yleisen kansalaisjärjestön" kirjoissa, joka on ottanut tehtäväkseen aitosuomalaisuuden oikeutettujen vaatimusten vastustamisen, sen pahempi kuin se vielä tapahtuu pimeällä ja verhotulla tavalla. I.L. näet on joskus hädän hetkellä julistanut ajavansa suomalaisuutta ja sen puheen päälle kai yllämainitut kunnon miehet sinne ovat menneet, mutta pitäisihän se huomata, millaista suomalaisuutta ajaa sellainen liitto, jonka valtuuskunnassa ovat Erichit, Procopet, Ramsayt ja Rosbergit. Eiköhän maalaisliiton pitäisi pitää huoli siitä, että sen jäsenet eivät antaisi nimeään aitosuomalaisuutta vastustavan "yleisen kansalaisjärjestön" tarkoitusperien hyväksi. Jos Ernst Nevanlinna olisi liiton valtuuskunnassa vaikkapa puheenjohtajana niin emme puhuisi mitään, sillä asiat olisivat silloin sellaiset kuin niiden pitää olla.