XVI Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa, Edinburghin herttuan, Prinssi Philipin vierailu Suomeen 22.-25.9.1970

82. Speech by President Urho Kekkonen at the dinner in honour of His Royal Highness Prince Philip, in the Presidential Palace on September 22, 1970

Tasavallan Presidentin puhe Prinssi Philipin kunniaksi järjestetyillä päivällisillä 22.9.1970

Teidän Kuninkaallinen Korkeutenne,

Hyvät Herrat,

Minulla on kunnia toivottaa Teidän Kuninkaallinen Korkeutenne sydämellisesti tervetulleeksi maahamme. Muistamme hyvin ensimmäisen käyntinne Helsingissä vuonna 1952, mikä tapahtui Helsingin olympialaisten yhteydessä.

Kun minulla on ollut onni vuosien mittaan tervehtiä englantilaisia ystäviä sekä vierainamme että isäntinämme, olen katsonut asialliseksi puheissani käsitellä niitä kosketuksia, joita kansoillamme on ollut keskenään aina historian hämärästä lähtien. Olen tällöin aloittanut - kuten valitettava velvollisuuteni on ollut - englantilaisen piispa Henrikin ja silloin niin pakanallisten suomalaisten onnettomasta kohtaamisesta, jossa piispa Henrik jäi toiseksi. Tällä kertaa olisi nyt vuorossa se vaihe, jolloin Iso-Britannian laivasto Krimin sodan aikana suoritti palvelustaan Suomen rannikolla. Tätä palvelusmuotoa voidaan nimittää jonkinlaiseksi sille ajalle tyypilliseksi vientikamppailuksi. En puutu tarkemmin näiden tapahtumien kulkuun, sillä vaikka linnoituksiamme pommitettiin, nyt pysyttelimme suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella ja tyydyimme rannoiltamme katselemaan äänekästä näytelmää. Olin todella unohtanut tämän historiamme erikoislaatuisen vaiheen, kun kerran puhuessani sanoin varomattomasti, että Suomi voi ylläpitää puolueettomuuttaan ainoastaan sillä edellytyksellä, että rauhantila säilyy Euroopassa. Sainkin unohduksestani sekä historian että tulevaisuuden tuntijoiden taholta tuikean tukkapöllyn.

Mutta palatkaamme nykypäivään ja nimenomaan kauppasuhteisiin. Paperin ja muiden puuteollisuustuotteiden viejänä Suomi on Englannin markkinoilla saanut vakiintuneen aseman. Monina vuosina Englanti on ollut Suomen suurin asiakas. On syytä todeta, että viime vuosikymmenen aikana maittemme välinen kauppa on kasvanut enemmän kuin kaksinkertaiseksi. Olemmekin viime vuosina suomalaiselta taholta ponnistelleet varsin suuresti lisätäksemme vientiämme Englantiin ja monipuolistaaksemme sitä. Toivomme, että Englannissa Suomi tullaan tuntemaan paitsi puunjalostusteollisuustuotteiden maana myöskin monien muiden nykyaikaisen elämän vaatimien tuotteiden kotimaana.

Englannin kaupallinen läsnäolo Suomessa on juuri tällä hetkellä varsin näkyvää täällä parhaillaan vietettävän Brittiläisen viikon johdosta. Brittiläisten näytteillepanijoitten aktiivinen panos Helsingin kansainvälisillä messuilla ei ole jäänyt vaille alkumenestystään: heidän tekemänsä kaupat messujen alkupäivinä ovat jo ylittäneet 100 000 markan rajan. Tämä on eräs osoitus siitä, että Suomen markkinat tarjoavat Englannin viennille jatkuvia kasvumahdollisuuksia.

Suomi ja Englanti ovat molemmat maita, jotka ovat suuressa määrin riippuvaisia ulkomaankaupasta. Näin ollen vanha englantilainen hiukan karrikoitu sanonta - tuokaa maasta tavaroita tai kuolkaa, viekää maasta tavaroita tai kuolkaa - soveltuu niin Suomen kuin Englanninkin olosuhteisiin. Mutta tämän hetken kansainväliset taloudelliset suhteet on nähtävä laajemmassakin kuin pelkästään bilateraalisessa merkityksessä. Suomi ja Englanti ovat olleet yhteistyössä EFTA:n puitteissa. Se on ollut monessa mielessä hyödyllistä toimintaa.

On selvää, että Euroopan taloudellisessa integraatiotilanteessa tällä hetkellä tapahtuva kehitys heijastuu myös Suomessa varsin voimakkaasti, sillä nykyisestä viennistämme suuntautuu EEC- ja EFTA-maihin yhteensä noin 2/3. Suomen on turvattava kaupalliset etunsa ja kilpailuasemansa näillä samoin kuin kaikilla muilla markkinoilla. Tämän vuoksi Suomi on ilmoittanut olevansa kiinnostunut aloittamaan keskustelut EEC:n kanssa kaupallisten järjestelyjen aikaansaamisesta. Mutta Suomi on tällöin lähtenyt siitä, että tällaiset kaupalliset järjestelyt on sopeutettava noudattamaamme puolueettomuuspolitiikkaan; vaikka kuinkakin arvokkaitten kaupallisten etujen vuoksi emme halua asettaa vaaranalaiseksi vieläkin suurempaa arvoa - nykyistä ulkopoliittista linjaamme. Katsomme, että noudattamamme vakiintunut ulkopolitiikka, joka toisaalta merkitsee pysyttäytymistä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella ja toisaalta aktiivista osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön, vastaa parhaiten etujamme. Olemme ilolla voineet havaita, että tämä linjamme on laajenevassa määrin saanut osakseen arvonantoa. Tyydytyksellä on todettava, että Hänen Majesteettinsa hallituksen taholta on tuotu esille tunnustus tätä linjaa kohtaan.

Teidän Kuninkaallinen Korkeutenne,

Viime vuonna Englantiin tekemäni vierailun aikana minulla ja vaimollani oli tilaisuus nauttia suurenmoisesta vieraanvaraisuudesta. Toivon Teidän Kuninkaallisen Korkeutenne saavan myös tämän Suomen vierailunne aikana nauttia suomalaisesta vieraanvaraisuudesta.

Teidän Kuninkaallinen Korkeutenne,

Olette mitä tervetullein vieras maahamme. Toivon, että tämä toinen vierailunne tulee jättämään mieleenne myönteiset muistot Suomesta.

Kohotan maljani Hänen Majesteettinsa Kuningatar Elizabethin, Teidän Kuninkaallisen Korkeutenne kunniaksi sekä maittemme välisten hyvien suhteitten onneksi ja menestykseksi.