Hki 2/8 -28.

Rakas Sinä!

Sinähän oletkin aika Änkkänä, kun väität, että Sinua on pidetty perimmäisessä pimeydessä. Ja minä kun olen kirjoitellut, niin että kynänterä kuumana. Kaipa sentään eiliseksi päiväksi sait kirjeeni ja huomiseksi saat taas. Olethan sitten tyytyväinen minuun ja kuitenkin hiukan pidätkin minusta. Vaikka olenkin tyyris lakit.kand., niin muistan minä toki Sinua, Oma Häiskäni.

Eilen aamulla olin hierottavana ja lujasti minua muokattiinkin. Tänään olin aikonut mennä urheilemaan (eilen en ollut), mutta lemppari kun rupesi satamaan lujasti, niin sataa kuin saavista kaataen. Jos sitä kestää, niin ei kentälle ole menemistä. Tänään vein hatun prässättäväksi, oli ollut lomalla se Sinun iikkasi tähän asti. Saan vasta ensi viikon lopulla sen prässättynä.

Minulla on ollut vahinko vahingon jälkeen. Ajattelepas nyt: ensiksi pudotin - tietysti - mansetinnappini. Urheiluharjoituksissa toissa iltana vahingon huomasin. Olin rajattomasti pahoillani ja suutuksissani itselleni. Eilen taas kävin hakemassa ensin pankista rahaa ja sitten menin käsityöläispankkiin maksamaan vuokraa. No siihen asti kävi kaikki hyvin. Mutta kun lähdin pankista ja kaivoin lompakkoa taskuuni törmäsin kohti pankin sisäovea ja raitskis - suuri ovilasi oli rikki. Polvi rikkoi. Vaksi heti johtajan puheille, ilmoitin vaksille nimeni. Tuomari [Eero] Rydman tuli, lausuin hänelle valitteluni ja ilmoitin maksavani. Hän oli kovin kohtelias, ei ottanut kuuleviin korviin maksua ja niin pääsin säikäyksellä. Varmasti olisin saanut maksaa, ellen ilmoittanut jo edeltä nimeäni. Rydman tuntee sen ainakin "Päivän Uutisista". Ja nyt odotan kolmatta vahinkoa. Toivotaan, ettei sitä tule. En ole taikauskoinen, etkä Sinäkään, joten olemme levollisia.

Eilen illalla menin Urheilulehteen olympialaistietoja kuulemaan. Paksu [Aarne R.] Lang oli siellä, näytti tulevan nolon näköiseksi, kun näki minut siellä, ja lähti aivan tuossa tuokiossa pois, hyvästiä sanomatta katosi. Minua hymyilytti sielussani ja minä ajattelin: odotapas, rumilus!

Voinut olen hyvin, nukkunutkin aika tavalla. Tiistai-iltana oli meillä krapukestit, [E.A.] Aaltio, Aaro, Saaris-Erkki [Erkki Saarinen]. 40 krapua. 1 pullo whiskyä, minä olin deliriumissa, en juonut yhtään ja puolustelin itseäni treenauksen alkamisella. Ja pojat ymmärsivät aika hyvin, varsinkin Erkki Saarinen. Niin pelastuin siitä juomisesta, mutta valvoa sain lähes 2:teen ja olin eilen hiukan väsynyt, kun jo 9:ltä piti mennä hierottavaksi, joten aamulla en tohtinut nukkua yli 8:n. Nyt on Aaro poissa ja viekotukset. Kivelle olen ilmoittanut, etten tule häihin.

Paljon terveisiä Sinulle ja suosikillesi Laurille ynnä muulle Angervonniemen väelle. Voikaa hyvin kaikki ja Sinä eritoten. Pidä hyvää huolta kalliista itsestäsi, Rakas Emäntä ja Äiti in spe. ([E.E.] Kaila saanut pojan toissapäivänä. Uhkaa erottaa A.KS:stä vanhemmat aks:läiset, elleivät saa pian poikia. Aaro tuntuu nähneen, että meillä odotetaan poikia!)

Kirjoita sitten, milloin palaat, että tiedän tulla asemalle. Sanon tämän jo näin ajoissa.

Voi hyvin

monin terveisin

Sinun änkkänäsi