Korkeasti kunnioitettu Herra Tasavallan Presidentti!

Kesällä 1948 suoritetuissa edustajanvaaleissa valittu eduskunta lopettaa nyt ensimmäiset valtiopäivänsä. Normaalia lyhyemmästä toimiajasta huolimatta on näilläkin valtiopäivilläollut erittäin runsas työmäärä.

Eduskunnalle on esitetty kaikkiaan 1,066 asiaa eli enemmän kuin koskaan yksille valtiopäiville eduskuntamme toimintakautena. Näistä oli edellisiltä valtiopäiviltä lepäämässä olevia hallituksen esityksiä 9, joista 3 hyväksyttiin, 5 hylättiin ja 1 oli rauennut. Lepäämässä olevia lakialoitteita oli 3, jotka kaikki hyväksyttiin. Hallitus antoi näille valtiopäiville 86 esitystä, joista 62 hyväksyttiin, 1 hylättiin, 1 peruutettiin ja seuraaviin valtiopäiviin siirtyy 22. Edelleen hallitus on antanut eduskunnan tarkastettavaksi 9 valtuuslakien nojalla annettua asetusta ja 25 valtioneuvoston päätöstä. Edellisistä on käsitelty ja hyväksytty 8 ja jälkimmäisistä taas hyväksytty 13 ja hylätty 1, joten seuraaviin valtiopäiviin siirtyy näistä 1 asetus ja 11 valtioneuvoston päätöstä. Valtiopäiville on annettu vihdoin 9 kertomusta, jotka kuitenkin ovat kaikki lopullisesti käsittelemättä ja siirtyvät siten tuleviin valtiopäiviin.

Kuten aina vaalien jälkeen kokoontuneelle eduskunnalle, jätettiin tälläkin kertaa erittäin runsaasti edustajien omia aloitteita, nimittäin 87 lakialoitetta, 475 toivomusaloitetta ja 363 raha-asia-aloitetta. Lukuunottamatta rahaasia-aloitteita, jotka kaikki ovat tulleet talousarvion yhteydessä käsitellyiksi ja joista 44 on hyväksytty ja 319 hylätty, on eduskunta ehtinyt näistä edustajien omista aloitteista lopullisesti käsitellä vain 10 lakialoitetta, joista 4 on hyväksytty ja 6 hylätty, sekä 61 toivomusaloitetta, joista 11 on hyväksytty ja 50 hylätty. Valtiopäivillä on tehty hallitukselle 1 välikysymys, jonka käsittelyn jälkeen eduskunta hyväksyi yksinkertaisen siirtymisen päiväjärjestykseen. Kysymyksiä on jätetty 37, joista 35:een on vastattu, yhteen on ilmoitettu, että vastausta ei anneta, ja vastaamatta on jäänyt 1.

Nämä luvut osoittavat eduskunnan työmäärän suuruuden, mutta myös sen, että eritoten yksityisten edustajien aloitteita on runsaasti jäänyt käsittelemättä. Tämä on valitettavaa, sillä juuri edustajien uusien omien aloitteiden muodossa voidaan niihin tarpeisiin ja toivomuksiin, joita maan eri alueilla ja eri kansalaisryhmillä on, välittömästi kiinnittää eduskunnan huomiota. Ainoastaan syyskauden istuneella eduskunnalla on kuitenkin valtion tulo- ja menoarvion käsittelyssä ollut niin raskas työtaakka, että on hyvin ymmärrettävää, jos edustajien aloitteita ei ole ehditty enempää käsitellä, sillä hallituksen esityksillä on etusija. Toisena syynä tähän on ollut myös se, että eduskunnan valiokunnat yleensä suorittavat myös toivomusaloitteita käsitellessään perusteellista työtä ja todella hankkivat selvityksen käsiteltävinä oleviin asioihin.

Eduskunta on toteuttanut erään merkittävän lainmuutoksen hyväksymällä lepäämässä olleen ehdotuksen valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n muuttamisesta. Sen tarkoituksena on tehostaa kansanedustajien kysymyksenteko-oikeuden merkitystä, kun se velvoittaa hallituksen määräajassa vastaamaan edustajien tekemiin kysymyksiin. Tällainen muutos edistää hallituksen ja edustajien keskeistä yhteistoimintaa ja se osoittautui tarpeelliseksi, kun eri hallitukset jättivät luvattoman usein edustajien kysymyksiin vastaamatta.

Eduskunnan suorittamista muista huomattavimmista lainsäädäntötoimenpiteistä on mainittava sähkölaitoskiinteistölaki, jonka tarkoituksena on helpottaa maassamme niin laajat mittasuhteet saavuttanutta voimalaitosten rakentamista, verolakien muutokset, jotka ovat tienneet huojennusta erittäin raskaaseen verotaakkaamme, sekä sosiaalisen lainsäädäntömme täydentämisen kannalta tärkeä kotiapulaislaki.

Eduskunnan lainsäädäntötyölle monissa taloudellisissa ja oikeudellisissa kysymyksissä on antanut leimansa olosuhteittemme jatkuva vakaantuminen, jonka ansiosta poikkeuksellista luonnetta olevaan lainsäädäntöön on voitu tehdä huomattaviakin muutoksia, kuten esim. taloudellisen valtalain käsittelyn yhteydessä tapahtui.

Eduskunnalle tuottaa iloa nähdä Teidät, Herra Tasavallan Presidentti, toipuneena sairaudesta ja se toivoo, kuten koko Suomen kansa, että Teille suotaisiin terveyttä ja voimaa korkean tehtävänne suorittamista varten. Samalla kuin saan ojentaa Teille, Herra Presidentti, valtiopäiväpäätöksen, pyydän esittää Teille eduskunnan kunnioituksen.