XIX SNTL:n Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajan N.V. Podgornyin virallinen vierailu Suomeen 14.-18.10.1969

108. Tasavallan Presidentin tervehdys Suomi-Neuvostoliitto-Seuran 25-vuotisjuhlassa 15.10.1969

Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön Herra Puheenjohtaja,

Hyvät naiset ja herrat.

Kokoontuessamme tänään viettämään Suomi-Neuvostoliitto-Seuran 25-vuotisjuhlaa meille tuottaa erityistä iloa nähdä keskuudessamme naapurimaamme Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön Puheenjohtaja N.V. Podgornyi sekä arvovaltaisen neuvostoliittolaisen valtuuskunnan jäsenet. Teidän läsnäoloanne, Herra Puheenjohtaja, pidämme näkyvänä ilmaisuna Neuvostoliiton valtionjohdon myönteisestä suhtautumisesta Suomi-Neuvostoliitto-Seuraan ja siihen yhteiseen toimintaan, joka tähtää maittemme välisen ystävyyden ja vuorovaikutuksen kehittämiseen ja monipuolistamiseen.

Suomi-Neuvostoliitto-Seuran perustaminen päivälleen 25 vuotta sitten kuului niihin toimenpiteisiin, joilla Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet pyrittiin irroittamaan menneisyyden kahleista ja täyttämään ne uudella sisällöllä. Oli ensiarvoisen tärkeää, että kahden naapurimaan ystävyyden rakentamiseen tähtäävät pyrkimykset saivat vaikeana hetkenä niin laajan kannatuksen Suomen kansan keskuudessa, että vastuussa oleva valtionjohto saattoi siitä ammentaa voimia toteutettaessaan maan edun vaatimaa ystävyyspolitiikkaa Neuvostoliittoa kohtaan. Yhtä tärkeää oli saada Neuvostoliitto vakuuttuneeksi Suomen kansan vilpittömästä tahdosta aloittaa uusi kausi Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa. Yhdistämällä eri kansalaispiirit tukemaan ponnistuksia kahden naapurimaan välisen ymmärtämyksen lisäämiseksi Suomi-Neuvostoliitto-Seura ryhtyi tarmokkaasti toimimaan näiden päämäärien hyväksi. Seura tarjosi kaikille kansalaisille mahdollisuuden osallistua maamme tulevalle kehitykselle elintärkeäksi havaittuun ystävyyssiteiden solmimiseen Neuvostoliittoon tilanteessa, jossa käytännöllisesti katsoen oli aloitettava tyhjästä.

Kun 25 vuotta sitten kokoonnuimme Helsingissä kunnioitetun edeltäjäni J.K. Paasikiven johdolla perustamaan Suomi-Neuvostoliitto-Seuraa, toivoimme siitä muodostuvan välikappaleen vanhojen ennakkoluulojen hälventämiseksi ja tuoreiden näkemyksien avaamiseksi yhteistyölle Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Kun tänään tarkastelemme sitä valtavaa myönteistä kehitystä, mikä Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa on kuluneen neljännesvuosisadan aikana tapahtunut, voimme suurta tyydytystä tuntien todeta Seuran tähän asti hyvin onnistuneen tärkeässä tehtävässään. Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa epäluulo ja korvattu luottamuksella, ennakkoluulojen tilalle on tullut ymmärtämys ja vieraus on muuttunut ystävyydeksi.

Alusta lähtien Suomi-Neuvostoliitto-Seura on sulkenut piiriinsä varsin mittavan työkentän. Lukuisilla eri aloilla on Seuran välityksellä voitu avata aikaisemmin puuttuvia yhteyksiä suomalaisten ja neuvostoliittolaisten kesken. Tällä tavoin on valtakuntien rajan yli luotu arvokkaita ja kestäviä siteitä sekä lisätty oikeaa tietoa naapurimaasta ja sen kansasta. Se on todellisen ystävyyden edellytys. Vuosien mittaan on Suomi-Neuvostoliitto-Seuran aloitteesta perustettu uusia elimiä Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden kehittämiseksi, kuten Suomalais-neuvostoliittolainen kauppakamari ja Neuvostoliittoinstituutti. Rinnakkain tämän kehityksen kanssa Seuran oma toiminta on jatkuvasti syventynyt ja laajentunut eritoten kulttuurivaihdon alalla. Seuran päämerkitys on ollut ja tulee jatkuvasti olemaan siinä, että se laajana kansalaisjärjestönä muodostaa keskipisteen sille kansalaistoiminnalle, joka tähtää Suomen ja Neuvostoliiton välisten ystävyyssuhteiden lujittamiseen ja kehittämiseen. Seura on tarjonnut keinon tämän ystävyyden ulottamiseksi koskemaan laajoja kansalaispiirejä. Tässä mielessä Suomi-Neuvostoliitto-Seuran toiminta on omalta osaltaan antanut tukea Suomen ulkopolitiikalle, jonka eräänä kiinteänä johtotähtenä on maittemme välisten luottamuksellisten naapuruussuhteiden jatkuva vahvistaminen.

Suomi-Neuvostoliitto-Seuralla on takanaan 25 vuoden tuloksellinen toiminta ja sen mukana saatu kokemus. Seuran tehtäväpiiri on tänä aikana täsmentynyt ja sen merkitys Suomen ja Neuvostoliiton välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi on pysynyt keskeisenä. Yhteistoiminnassa Neuvostoliitossa toimivan Neuvostoliitto-Suomi-Seuran kanssa Seura on saavuttanut pysyviä tuloksia Neuvostoliiton tuntemuksen lisäämiseksi Suomessa ja vastaavasti Suomen tuntemuksen laajentamiseksi Neuvostoliitossa. Tämä on auttanut kansojamme oppimaan ymmärtämään ja kunnioittamaan toinen toistaan.

Tänä juhlapäivänä tunnemme vilpitöntä iloa voidessamme onnitella Suomi-Neuvostoliitto-Seuraa sen tähänastisista saavutuksista ja samalla toivottaa sille jatkuvaa menestystä sen suuressa tehtävässä Suomen ja Neuvostoliiton välisen kestävän ystävyyden syventämiseksi.