Yhtä ja toista.

Sisältö: Presidentinvaali; elonkorjuu; satamatyöläisten lakkoilu.

Suomen tasavalta sai äsken vahvistetuksi hallitusmuotonsa ja heti sen jälkeen valittiin sille sen ensimmäinen presidentti. Nyt vasta lopullisesti päättyi se väliaikainen tilanne, joka alkoi silloin, kun Suomi lakkasi olemasta suuriruhtinaskuntana. Presidentinvaali oli sen loppu ja toivottavaa olisi, että samalla saisi maamme vakiinnutetuksi asemansa itsenäisenä, riippumattomana kansakuntana maailman muiden kansojen rinnalla. Välitilan ajan vallinnut sisäinen epäjärjestys olisi samaten saatava loppumaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin valitsi Suomen kansan edustajat johtamaan kansansa kohtaloita kuuden vuoden ajaksi. Häntä kannattikin miltei kolme neljäosa koko eduskunnan jäsenistä, joten hän jo ensimmäisessä vaalissa tuli valituksi.

Vanhoilliset, kokoomus ja ruotsikot, joiden ehdokas ent. valtionhoitaja kenraali Mannerheim ei tullut valituksi presidentiksi, näkevät nyt isänmaamme tulevaisuuden sangen synkkänä ja toivottomana. Valkoinen rintama on murtunut, bolshevismi on tarttunut keskustaan, joka on ollut "lehmäkaupoissa" sosialistien kera, y.m. samansuuntaista ovat heidän lehtensä syytäneet ilmoille.

Eipä siinä kylliksi. Onhan tosin selvää, että katkeruus heissä leimahtaa ilmiliekkiin, kun ei heidän mielensä mukaan ole menetelty, mutta eräs seikka on yhäti surullisempi. Ei näet odottaisi siltä kansanainekselta, joka sanoo olevansa ainoa kokoova ja "yhteiskuntaa säilyttävä" voima Suomessa, "tämän kansan valistunein osa, sen oppinein ja kaukonäköisin ryhmä, sen intelligenssi", kuten "Ylimaa" suvaitsee puhjeta omahyväiseen kiitosryöppyyn, ryhtyi laillista valittua presidenttiämme vastustamaan. Näet presidentinvaalin tuloksen tultua tunnetuksi, on monet heikäläiset sanomalehdet puhjenneet persoonallisesti parjaamaan äskenvalittua presidenttiä, leimaamaan hänet vallan kykenemättömäksi ja kehnoksi korkean ja edesvastuullisen virkansa kunnolla täyttämään. Todellakin presidentin asema on vaativa, ja ehdottomasti se haltijaltaan vaatii paljon, mutta väärin on tällätavoin ryhtyä soimaamaan sen äskenvalittua hoitajaa, joka kansaltaan ja varsinkin se yhteiskuntaa säilyttävältä osalta kaipaisi myötätuntoa ja tukea työssään. Väärin ja rikkinäisyyttä edistävää on ennustellen parjata presidenttiämme, varsinkin koska tiedämme hänen luonteenlujuutensa, rehellisyytensä ja tahtonsa toimia isänmaan onneksi ja menestykseksi. Sen täyttäminen ei ole helppo, vaikka oikeisto säästäisi parjauksensakin.

Ruotsalainen Procope lausui sangen uhkaavat sanat eduskunnassa vaalien loputtua. Sanoi: "Vastatkoon ne, jotka luulevat valkoista kenraalia paremmin voivansa edustaa valkoista Suomea". Ja ruotsikko Roos yhtyi innolla tähän. Olisi sentään odottanut enemmän tahdikkuutta täysi-ikäisiltä "intelligenssi-valtiopäivämiehiltä". Ja arvatenkaan ei tässä ed. Procopen ja Roosin syytä ole. Hehän ovat tehneet voitavansa.

Puhuvat paljon keskustan bolshevismitartunnasta, mutta nämä jäävät halpamielisinä kiukunpurkauksina omaan arvoonsa.

*

Verrattoman lämpimän ja suotuisan kesän vaikutuksesta ovat viljat täälläkinpäin jo niin joutuneet, että saadaan pian ryhtyä leikkaamaan ja monessa paikoin on jo ruvettu leikkuuta alottelemaankin. Sääsuhteet ovat koko kesän olleet oivat, aurinko on paistanut lämpimästi, mutta siihen väliin on taas sataa riputellut vettä niin paljon, ettei kuivuus ole päässyt haittaamaan. Kasvaahan sellaisessa toki vilja. Halla ei ole vielä ehtinyt nostaa päätään. Vuodentulon näinollen pitäisi tulla sangen hyvän ja koska Ameriikan vilja-avustuksesta saamme kai edelleenkin olla varmoja, niin ei luultavasti tuleva talvi ole niin vaikea kuin mennyt ja nälkäkuolemista voinemme vapautua. Pikaisiin sadonkorjuu-toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä, että saataisi pian viljavarat talteen.

*

Satamatyöläiset ovat tehneet lakkoja ja heidän aateveljensä Venäjällä ovat siitä iloissaan. Julkaisevat tuoreita uutisia heidän lakkoiluistaan ja sangen repäisevillä otsikoilla ne ovatkin varustettuja. "Vallankumousliike Suomessa alkanut", "Vallankumousliike Suomessa laajenee" toitottavat ne. Mielihyvällä arvatenkin katselevat bolshevikijohtajat, kuinka Suomessa heidän apurinsa koko maailman onnellistuttamiseksi neuvostojärjestelmän ja köyhälistödiktatuurin avulla heittävät työt kesken, silloin kun vihdoinkin saatiin maahan viljaa ja elantotarpeita. - Satamatyöläiset käsittivät kyllä, että lakkoilullaan saavat he pahimmassa tapauksessa aikaan sen, että viljalaivat lähtevät purkamatta takaisin satamistamme ja he lakkoilullaan saavat viljan hinnat kohoamaan, mutta sehän ei näy heihin isoja vaikuttavan. Kenties he toimivatkin bolshevistisista piireistä lähteneitten viittausten mukaan, tanssivat niiden pillien mukaan, mitä neuvosto-Venäjän onnellistuttajat suvaitsevat soittaa.

Onneksi on osa heistä siksi järkeviä, etteivät pane alttiiksi kansamme elinmahdollisuuksia, vaan työtovereittensa painostuksesta huolimatta jatkavat lastien purkamistöitä. Heille kunnia rehellisestä vakaumuksestaan, joka ei salli ryhtyä järjettömiin ja edesvastuuttomiin puuhiin.

Aikovatko satamatyöläiset kumouksellisella esiintymisellään todellakin aloittaa vallankumouksen Suomessa? Ottaen huomioon että laaja hyvin järjestetty kapinallisten toiminta on saanut lujan jalansijan Suomenmaassa, ei tämäkään olisi ihmeteltävää, mutta varmaa taas on, että jos tällaista isänmaanpetturuutta rupeaa laajemmassa määrin esiintymään on se juurineen poiskiskottava.