Tasavallan Presidentin puhe Espanjan parlamentissa 12.12.1978

Herra Puhemies,

Kiitän lämpimästi Teitä, Herra Puhemies, niistä ystävällisistä sanoista, jotka osoititte maalleni ja henkilökohtaisesti minulle. Pidän suurena kunniana olla tänään läsnä parlamentissanne, jolla on maassanne pitkät perinteet ja joka arvokkaalla toiminnallaan on osaltaan ollut kirjoittamassa Espanjan historiaa.

Parlamentilla on Suomessa kauas keskiajalle ulottuvat historialliset juurensa. Kun Suomi vuodesta 1809 tuli laajan autonomian omaavaksi suuriruhtinaskunnaksi Venäjän alaisena, maamme säilytti omat valtiopäivänsä ja oman lainsäädäntönsä. Valtiopäivien toiminta vakiintui entisestään 19. vuosisadan toisella puoliskolla, ja kun maassa alkanut kansallinen herääminen vuosisadan vaihteessa voimistui, tavoitteeksi tuli kansanedustuslaitoksen uudistaminen ja laajojen, siihen saakka edustusta vailla olleiden kansalaiskerrosten saaminen sen piiriin. Vuonna 1906 hyväksytyn valtiopäiväjärjestyksen mukaan Suomeen tuli yksikamarinen eduskunta, jonka 200 jäsentä valittiin yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla. Näin Suomi ensimmäisenä Euroopan maana myönsi äänioikeuden myös naisille. Tässä yhteydessä minulla on ilo todeta, että naiset osallistuvat maassamme erittäin aktiivisesti valtakunnan yhteisten asioiden hoitoon. Tällä hetkellä eduskunnassamme istuu 51 naispuolista kansanedustajaa.

Suomen saavutettua itsenäisyytensä vuonna 1917 säädettiin kaksi vuotta myöhemmin uusi hallitusmuoto, jonka mukaan maasta tuli suvereeninen tasavalta. Hallitusmuoto ja vuonna 1928 uusittu valtiopäiväjärjestys ovat maamme tärkeimmät perustuslait. Korkein valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Sen toiminta perustuu parlamentaariseen järjestelmään, mikä edellyttää maan hallituksen olevan toimistaan vastuullinen eduskunnalle.

Teidän maanne kansanedustuslaitos Cortes aloitti 15.6.1977 uuden luvun maineikkaassa ja pitkässä historiassaan. Tuona päivämääränä espanjalaiset saivat vapaasti ja demokraattisesti valita edustajansa uuteen parlamenttiin. Kun Hänen Majesteettinsa Kuningas Juan Carlos I avasi ensimmäiset valtiopäivät saman vuoden heinäkuussa, hän lausui juhlallisessa ja historiallisessa puheessaan: "Demokratia on alkanut. Nyt meidän on pyrittävä lujittamaan sitä." Ratkaisevan tärkeä vaihe tämän päämäärän toteuttamisessa on ollut sellaisen uuden perustuslain laatiminen, joka vastaisi maan muuttunutta sosiaalista ja poliittista todellisuutta. Tämä vaativa ja tärkeä työ on kuulunut teille, arvoisat kansanedustajat. Arvokkaan toimintanne kruunasi vain viisi päivää sitten pidetty kansanäänestys, jossa Espanjan kansa antoi tukensa perustuslaille. Meidän maassamme on suurella kiinnostuksella seurattu tätä ainutlaatuista rauhanomaista siirtymistä demokraattiseen yhteiskuntaan ja ihailtu kansanne siinä osoittamaa suurta kypsyyttä.

Vaikka kansanedustajien työ onkin pääasiassa maan sisäistä lainsäädäntötoimintaa, on kansainvälisellä yhteydenpidolla ja kontakteilla toisten maiden kansanedustajiin suuri merkitys keskinäisen ymmärtämyksen lisääjänä. Tässä suhteessa on parlamenttien välisen liiton IPU:n toiminta erittäin arvokasta ja hyödyllistä. Kaksi vuotta sitten järjestön kokous pidettiin juuri Madridissa. Olen tietoinen siitä, että maanne kansanedustajat ovat yhä aktiivisemmin mukana tässä kansainvälisessä toiminnassa ja iloitsen siitä, että yhteistyö suomalaisten kolleegojenne kanssa on hyvää ja entistä vilkkaampaa.

Tässä yhteydessä en halua olla mainitsematta sitä suotuisaa yhteensattumaa, mitä päivämäärä joulukuun 6. merkitsee molempien maittemme historiassa. Tasan 61 vuotta sitten 6.12.1917 Suomen kansa otti kohtalonsa omiin käsiinsä ja julistautui itsenäiseksi. Samana päivämääränä vuonna 1978 Espanjan kansa hyväksyi itselleen uuden perustuslain. Tämä yhteinen historiallinen merkkipäivä olkoon symboli kansojemme välillä vallitsevalle syvälle ystävyydelle. Uskon vakaasti, että meillä on hyvät mahdollisuudet laajentaa entisestään maittemme välistä poliittista, taloudellista ja sivistyksellistä kanssakäymistä. Tässä yhteisessä työssämme maittemme kansanedustuslaitoksilla on oma ratkaiseva panoksensa.

Kiitän Teitä, Herra Puhemies, ja kauttanne Espanjan koko kansanedustuslaitosta siitä, että meille oli suotu tilaisuus tutustua parlamenttinne toimintaan. Samalla haluan toivottaa Teille parhainta menestystä vaativassa ja arvokkaassa työssänne maanne ja sen kansan hyväksi.