Tuhatvuotinen valtakunta tulossa.

Kuiskailut, vihjailut ja hämärät peloittelut ovat mainioita aseita sieluista taisteltaessa. Vielä tehokkaampia ne ovat, jos niiden vastapainoksi ja järkkyneen mielenrauhan puoleensa vetäväksi lääkkeeksi tarjotaan kauniita lupauksia ja "varmoja" takeita ruusunhohtoisesta tulevaisuudesta. Tarjotaan hätäännytetyille pelastusta.

Näinä viikkoina katuja kiertävät peloituseffektit hipovat jopa määräpäiväistä rautaesiripun laskeutumishetkeä. Ja mahtimiehiä työpaikoilla ja väenkokouksissa ovat ne, joiden salaperäiset poliittiset jäsenkirjat pitävät omistajilleen tulevan valtataivaan porttia alati raollaan. Heitä kumartavat mestarit ja työnjohtajat, mikäli haluavat pysyä toimissaan. - Eikö jokaisen olisi jo parasta liittyä samaan porukkaan ja tulla pelastetuksi.

Mutta suurin osa Suomen kansasta on jo niin leimattua, ettei sille sovi edes koevuosiksi antaa jäsenkirjaa. Varminta on pyrkiä vain työväen sielu valtaamalla vähemmistödiktatuuriin. Ja varmemmaksi vakuudeksi on eräällä taholla kaivettu esiin jo ruostuneet "luokkasodan" aseet puhumaan "verenhimoisesta porvaristosta" ja heidän "petomaisesta kostonraivostaan" muistamatta, että nämä porvarit ovat jo kuolleet ja että uusi polvi on pyrkinyt vilpittömästi parantamaan sokeudessa lyödyt kansalaissodan haavat. Mutta kuten saksalaiset julkaisivat intomielin kuvia murhatuista ja silvotuista Katynin uhreista, julkaistaan nyt 30 vuoden takaisia yksipuolisia kauhukuvia ruumiskasoista ja kertomuksia kammottavista hirmutöistä.

Mitä varten? Oman taistelumielen nostattamiseksi ja toisten mahdolliseksi peloittamiseksiko?

Onhan nyt taistelun ja julistuksen vuosi. Sata vuotta on tarkalleen kulunut mahtavan kommunistisen manifestin ilmestymisestä, manifestin, jossa "määritellään ensimmäisen kerran proletariaatin historiallinen tehtävä vanhan, kapitalistisen yhteiskunnan murskaajana ja uuden, kommunistisen yhteiskunnan luojana", lainataksemme Suomen Kommunistisen Puolueen valistussihteerin Aili Mäkisen äsken painettuja ylistyssanoja. Mäkinen jatkaa: "Punaisena lankana tässä nerokkaassa ohjelmassa on jo proletariaatin  d i k t a t u u r i n  i d e a. Ja ohjelma päättyy mahtavaan, kautta aikojen elävään ja vaikuttavaan työväenluokan taistelun ja päämäärien kansainvälisyyden julistukseen: Kaikkien maiden proletaarit, yhtykää!" - Tuo diktatuuri ei ole vieläkään toteutunut Suomessa. Mutta "toinen satavuotiskausi tulee olemaan kapitalismin lopullisen tuhoutumisen ja sosialismin voiton kausi!" ilmoittaa huutomerkein Mäkinen.

Ilmoitti myös aikoinaan kuuluisa Charles Taze Russell, jolla edelleen on kautta maailman paljon uskovia, että tuhatvuotinen valtakunta tulee maan päälle vuonna 1914. Kun sitä ei tuolloin tullutkaan ja kun Charles itsekin kuoli 1916, niin lykättiin määräpäivää muutamalla vuodella eteenpäin - oli tullut vain pieni laskuvirhe - ja määräpäivää on täytynyt jo usein lykätä. Laupiaita ja hyväsydämisiä odottajia on kuitenkin paljon - ehkä entistä enemmän -, sillä kauhean Harmagedonin päivän ohi pelastuvat vain uskovat tuohon valtakuntaan, jossa Viimeisen Päivän pyhät vallitsevat koko maailmaa. Parasta siis varustautua valtaa takaavalla jäsenkirjalla. Turha on muistella, että jo kirkkoisä Tertullianus, joka kuoli 240 j.Kr., ja erityisesti Montanus suurine seurakuntineen odotti tuhatvuotisen valtakunnan alkavan varmana määräpäivänä Pepuzan kylässä Frygiassa yli 1700 vuotta sitten. Siinäkin oli ollut pieni laskuvirhe.

Peloittelulla ja psykoosin nostattamisyrityksillä ei tässä maassa pitkällekään potkittane. Ehkä joku äänestyssielu voitetaan, mutta ei ainakaan päästä vallasta makeaan diktatuuriin, varsinkaan jos sen ajajina ovat vain käpysodassa urhoollisuusmitalin voittaneet sankarit.

Veljenpoika