Eri tiedotusvälineille annettuja haastatteluja

127. Tasavallan Presidentin haastattelu Unkarin televisiolle 8.4.1975

Interview of the President of the Republic Urho Kekkonen for Hungarian television April 8, 1975

Herra Tasavallan Presidentti, mitä Teidän mielestänne tulisi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiin osallistuvien maiden tehdä, jotta ETY-kokous saataisiin koolle mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa?

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Genevessä parhaillaan meneillään olevan komiteatyövaiheen aikana ovat viimeksi saavutetut tulokset sellaisia, että ne antavat aiheen uskoa, että kysymykset, jotka ovat edelleen avoimina tullaan ratkaisemaan suhteellisen joutuisasti. Mielestäni myös Suomen ja Unkarin valtuuskuntien tähän saakka tapahtunut erittäin hyvä yhteistyö saattaa olla suureksi avuksi komiteavaiheen työtä jatkettaessa. Minä olen vakuuttunut siitä, että konferenssin kolmas vaihe voidaan pitää täällä Helsingissä suhteellisen lyhyen ajan jälkeen ja kaikkein korkeimmalla tasolla.

Mitä odotatte neuvottelujen kolmannelta vaiheelta?

Konferenssin kolmannen vaiheen aikana nimenomaan juuri tämän komiteavaiheen työn tulokset tullaan lopullisesti vahvistamaan. Tällä tavoin viime vuosina tapahtunut jännityksen lieventymiskehitys tulee toivoakseni olemaan peruuttamaton. Haluaisin kuitenkin korostaa sitä, että konferenssin päätökseen saattaminen ei suinkaan merkitse alkaneen kehityksen päätepistettä, vaan sen on ennen kaikkea varmistettava kansainvälisen jännityksen lieventymisen jatkuminen myös tulevaisuudessa. Tämän vahvistuttua voitaisiin konferenssin katsoa merkitsevän suorastaan uuden aikakauden alkamista maanosassamme. Samalla on tähdennettävä myös sitä, etteivät konferenssin tulosten vaikutukset suinkaan rajoitu vain osallistujavaltioihin. Euroopan rauhan ja turvallisuuden lujittuminen luonnollisesti on omiaan edistämään rauhan lujittumista koko maailmassa.

Ottaen huomioon viimevuotiset yleiset taloudelliset vaikeudet, millä tavalla arvioitte, Herra Tasavallan Presidentti, Suomen taloudellisen aseman erityisesti Euroopan taloudelliset integraatiot huomioon ottaen?

Nythän on niin, että Suomi on hyvin suuressa määrin riippuvainen ulkomaankaupasta ja tämän takia suomi on seurannut erittäin huolellisesti integraatiokehitystä, sillä juuri tällaisella integraatiokehityksellä on erittäin merkittävä vaikutus meidän maamme talouselämälle. Integraatioprosessit ovat syntyneet ja kehittyneet meistä riippumatta, mutta etujemme mukaista on ollut pyrkiä ratkaisemaan niistä meille koituvat ongelmat siten, että edellytykset vientimme kilpailukyvyn sekä kansalaistemme työllisyyden hoitamisella säilyisivät. Siten meille on ollut hyvin tärkeää turvata kauppavaihtomme kehitys kaikkien kauppakumppaniemme kanssa.

Sosialististen maiden kanssa käymällämme kaupalla on erittäin suuri merkitys läntisten markkinatalousmaiden tännekin heijastuvien laskusuhdanteiden tasaajana. Parhaillaankin Suomi näyttää - idänkaupan ansiosta - olevan selviämässä mainitsemistanne kansainvälisen integraatiokehitykseen liittyvistä viimeaikaisista häiriöistä paremmin, kuin monet muut markkinatalousmaat. Meistä itsestämme riippuu, pystymmekö säilyttämään vientimme kilpailukykyisyyden myös talouttamme koettelevan, suureksi osaksi kansainvälistä perua olevan inflaation vaikeuttamissa oloissa.

Meidän kauppapolitiikkamme yleisenä johtoajatuksena on ollut pyrkimys järjestää taloudelliset suhteemme kokonaisvaltaisesti, kaikkien Euroopan maiden kokonaisuuden huomioon ottaen. Puolueettomuspolitiikkansa ja edellä mainitsemieni vaikuttimien mukaisesti Suomi on järjestänyt suhteensa EFTA:an sopimuspohjaisiksi jo 1960-luvun alussa, ja vuonna 1973 solmittiin sekä vapaakauppasopimus EEC:n kanssa, että yhteistoimintasopimus SEV:in kanssa. Lisäksi olemme tarjonneet Euroopan sosialistisille maille vastavuoroisuuden pohjalta samoja etuja, jotka myönsimme EEC-maille vapaakauppasopimuksessamme. Neuvottelut ovat johtaneet tulokseen jo neljän sosialistisen maan osalta. Esimerkiksi Unkarin kanssa vapaakauppasopimus on astunut voimaan tämän vuoden alussa.

Millaisia tuloksia on saatu Suomen ja SEV:in välillä solmitulla sopimuksella?

SEV:in kanssa Suomella on kokemuksia yhteistyöstä jo parin vuoden ajalta ja ne näyttävät todella hedelmällisiltä. Yhteistyösopimuksen edellyttämä sekakomissio on kokoontunut kaksi kertaa ja näissä kokouksissa on luotu pohja tulevalle yhteistyölle. Niissä sekä työryhmien kokouksissa - joista eräs tuoreimmista pidettiin vast`ikään pääkaupungissanne tieteellis-teknisen yhteistyön kartoittamiseksi - on saatu hyödyllistä tietoa SEV:in toiminnasta. Käytännön saavutuksina mainitsin tässä vaiheessa kolme suositusta yhteistyöstä liikenteen, kemiallisen puunjalostuksen ja kemiallisen teollisuuden aloilla. SEV-sopimuksemme on ensimmäinen SEV:in jäsenmaiden markkinatalousmaan kanssa solmima sopimus, ja näinollen se on herättänyt tuntuvaa mielenkiintoa sekä viranomaistemme että talous- ja muiden asiantuntijapiirien taholla. Pidämmekin näin alkanutta toimintaa erittäin lupaavana.

Suomalais-unkarilaisten suhteiden vilpittömyys ja korkeatasoisuus ovat esimerkkinä kahden erilaisen yhteiskuntajärjestelmän välillä tapahtuvista hyvistä suhteista. Herra Tasavallan Presidentti, millä tavoin Teidän mielestänne näitä suhteita voitaisiin kehittää ja laajentaa?

Minäkin lähtisin siitä, että maittemme väliset suhteet ovat todella hyvällä kannalla. Suomen ja Unkarin välillä ei ole poliittisia ongelmia ja kansainvälisen politiikan kysymyksissä näkemyksemme ovat varsin lähellä toisiaan. Lukuisat onnistuneet maittemme johtohenkilöiden tapaamiset - seuraavaksi noudattaa ulkoasiainministeri Karjalainen saamaansa ystävällistä vierailukutsuanne - ovat osaltaan auttaneet yhteisymmärryksen saavuttamisessa.

Puolueettomuuspolitiikkansa mukaisesti Suomi pyrkii ystävyyteen ja luottamukseen perustuvien suhteiden ja laajamittaisen kansainvälisen yhteistyön edistämiseen kaikkien maiden kanssa yhteiskuntajärjestelmästä riippumatta. Suomen ja Unkarin kesken on näissä pyrkimyksissä jo päästy erittäin pitkälle. Kun poliittiset suhteemme ovat moitteettomat ja taloudellisille suhteillemme on saatu luoduksi edellä mainitsemani asianmukaiset sopimukselliset puitteet, olisikin mielestäni nyt keskitettävä enenevää huomiota maidemme välisen käytännön yhteistyön laajentamiseen vallitsevia hyviä edellytyksiä vastaavaksi.

Taloudellisissa asioissa tulisi pyrkiä mm. erilaisten projektien muodossa tapahtuvan tuotannonaloittaisen yrityskohtaisen yhteistyön tehostamiseen. Sivistyksellisissä suhteissa olisi tähänastisia menestyksellisiä ponnisteluja jatkettava laajojen kansalaispiirien saamiseksi mukaan kulttuurin ja tieteen eri aloille, sekä myös keskinäisen tuntemuksen lisäämiseksi kansalaistemme välillä. Täällä Suomessa kuluvan kuun alussa käynnistyneet ja ilmeisen onnistuneet Unkarin kulttuuripäivät kuvastavat tällaista toimintaa parhaimmillaan.

Myös eri käytännön hallinnon aloilla on jo päästy hyvään alkuun kaikentasoisissa yhteyksissä. Molemmilla osapuolilla on varmasti mahdollisuuksia saada toisiltaan välittömästi käytäntöön soveltuvaa tietoutta eri ongelmien ratkaisuista, joten kontakteja tulisi tässäkin mielessä tiivistää. Erityisesti haluaisin vielä mainita matkailun lisääntymiselle tarjoutuvat hyvät mahdollisuudet, joita tulisikin ymmärtääkseni nyt tarmokkaasti kehittää.

Herra Tasavallan Presidentti, viime vuosina olette useampiakin kertoja käynyt Unkarissa. Mitä erittäin onnistuneiden matkojenne aikana tapahtunutta episodia muistelette kaikkein mieluiten?

Niitä kyllä olisi kovin monia yksityistapauksia, jotka nousevat tämän kysymyksenne johdosta mieleen, mutta haluaisin erityisesti korostaa erästä illanviettoa Debrecen`in kaupungissa. Siellä vallitsi todella hyvin lämmin atmosfääri. Unkarilaiseen tapaan siellä laulettiin ja tanssittiin, ja se oli todella iloinen ilta, joka lämmitti jäykän suomalaisenkin sydäntä.

On tunnettua, että Te, Herra Tasavallan Presidentti, olette koko elämänne ajan pannut suurta painoa urheilulle. Millä tavoin voitaisiin herättää nuorten keskuudessa - esimerkiksi unkarilaisten nuorten keskuudessa - suurempaa kiinnostusta säännöllistä ruumiinkulttuuria kohtaan?

Tiedän hyvin, että unkarilainen veljeskansamme on erittäin korkealla tasolla sekä kilpa- että kuntourheilussa. Tätä kuvastaa mm. se seikka, että Unkari on sodan jälkeisissä Olympiakisoissa saanut kaiken kaikkiaan 67 kultamitalia, ja tiedän, että Unkarissa on lähes viisi tuhatta urheiluseuraa, joiden jäsenet - ehkä yli puoli miljoonaa kuntourheilijaa - muodostavat hyvän pohjan huippu-urheilulle.

Myös Suomessa liikunnan ja urheiluharrastuksen painopiste on lukuisissa pienehköissä seuroissa, jotka järjestävät maassamme vuosittain yli sata tuhatta erilaista kilpailua. Harvaanasutussa maassa on kunnallisilla itsehallintoyksiköillä hyvin vaikea ja suuria kustannuksia vaativa tehtävä voimakkaasta valtion tuesta huolimatta rakentaa niinkin paljon erilaisia urheilutiloja kuin sentään on tehty. Kun te kysytte, miten nuoriso voitaisiin saada innostumaan jatkuvaan kuntourheiluun, niin arvelisin, että siinä suhteessa asennekasvatuksella on erittäin tärkeä merkitys. Toinen seikka, joka ilmeisesti tulisi vaikuttamaan myöskin hyödyllisesti, olisi se, että jos te voisitte saada muutamia kilpaurheilun alalla kunnostautuneita entisiä urheilumiehiä omalla esimerkillään vaikuttamaan siihen, että nuoret ryhtyisivät harjoittamaan kuntourheilua, luulisin, että tällaisen tunnetun vanhan huippu-urheilijan esimerkki todella saattaisi vaikuttaa hyvin hyödyllisesti nimenomaan nuorison urheiluharrastuksiin.

Meillä on havaittavana, että nimenomaan viime vuosien aikana nuorison parissa harrastus kuntourheilua kohtaan on voimakkaasti lisääntynyt. Kun te kävelette esimerkiksi aamuisin tai iltaisin täällä Helsingin lähistöllä, niin te tapaatte hyvin runsasti harjoittelupukuisia nuoria miehiä, jotka ovat lähteneet kuntolenkille, ja se, joka kerran aloittaa tällaisen kuntourheilun, niin hän kyllä säilyy tämän harrastuksensa parissa varsin pitkään.