Eri tiedotusvälineille myönnettyjä haastatteluja

67. Tasavallan Presidentin haastattelu Poland-lehdelle 14.6.1976

Arvoisa Herra Presidentti. Puhuessanne heti historiallisen hetken jälkeen - joksi Te itse sitä kutsuitte - Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen lausuitte toivomuksen, että "konferenssi päättyy", mutta monenkeskeinen yhteistyö täällä edustettuna olevien valtioiden välillä jatkuu". Kuinka Te arvioitte tänään - kuluneen vuoden kokemuksien valossa - tämän yhteistyön näköalat Euroopan lujan rauhan rakentamisessa Helsingin asiakirjan hengessä.

Vuosi on kovin lyhyt aika voida arvioida niin historiallisen tapahtuman kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin merkitystä. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että konferenssi sinetöi lopullisesti kylmän sodan päättymisen ja vahvisti olennaisesti normaalin yhteistyön ja vuorovaikutuksen perustaa maanosamme valtioitten suhteissa. ETYK:n periaatteita onkin kunnioitettu, yksilöityjä päätöksiä on alettu panna täytäntöön ja käytännön yhteistyö eri aloilla on entisestään laajentunut. Myös joukko tärkeitä sopimuksia on solmittu, mm. Puolen ja Saksan liittotasavallan välillä. Tämän vuoksi odotan optimistisena ensi vuonna järjestettävää Belgradin konferenssia sekä muita ETYK:n seurantatoimenpiteitä.

Suomi ja Puola, samoin kuin monet muut maat, sekä puolueettomat että erilaisiin poliittisiin, sotilaallisiin ja taloudellisiin ryhmittymiin kuuluvat ovat naapureita Itämeren alueella. Tällä alueella tapahtuvan monitasoisen yhteistyön kokemukset ovat jo antaneet tälle yhteistyölle "Itämeren laboratorion" nimikkeen. Kuinka Te, Herra Presidentti, arvioitte tämän laboratorion tuloksia ja niiden merkitystä Euroopan ja maailman muiden alueiden kannalta.

Olette oikeassa korostaessanne Itämeren alueen merkitystä kansainvälisen liennytyskehityksen "laboratoriona". Tulevathan täällä vastaamme lähes kaikki ne poliittis-yhteiskunnalliset ongelmat, jotka ovat aiheuttaneet vastakohtaisuuksia ja jarruttaneet normaalien yhteistyösuhteiden kehittymistä Euroopan valtioiden välillä. Kuitenkin vuorovaikutuksella Itämeren yli on luonnollinen perustansa. Alueen mailla on pitkät historialliset siteet ja ne ovat monessa suhteessa, ei vähiten turvallisuuspoliittisesti toisistaan riippuvaisia. Kahdenvälinen yhteistyö onkin monien valtioiden välillä pitkälle kehittynyt ja monenkeskinenkin yhteistyö on päässyt hyvään alkuun eräillä aloilla, mm. yhteisen merellisen ympäristömme suojelemisessa. Uskoakseni Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi on luonut suotuisia näköaloje monenkeskisen yhteistyön ulottamiselle uusille alueille sekä kahdenvälisten suhteiden edelleenkehittämiselle. Konkreettisilla edistysaskelilla käytännön yhteistyössä olisi varmasti positiivinen esimerkkivaikutus myös laajemmin kansainvälisissä suhteissa.

Meidän maittemme välillä ovat olleet pitkän aikaa vilkkaat suhteet elämän eri aloilla. Minkälaisia uusia mahdollisuuksia maittemme väliselle hyvälle naapuruudelle ja yhteistyölle on Teidän, Herra Presidentti, mielestänne avannut Helsingin kokous ja tämän historiallisen hetken jälkeen kuluneen vuoden aikana saadut kokemukset.

Suomalais-puolalaisella ystävyydellä on pitkät perinteet ja yhteistyömme on viime vuosikymmeninä jatkuvasti syventynyt huolimatta yhteiskuntajärjestelmiemme erilaisuudesta. Itse asiassa olemme noudattaneet keskinäisissä suhteissamme jo pitkään niitä periaatteita, jotka yleiseurooppalaisella tasolla vahvistettiin vuosi sitten Helsingin kokouksen päätösasiakirjassa. Yhteistyömme niin talouden kuin kulttuurinkin alalla on jatkuvasti monipuolistunut. Olemme myös usein voineet toimia yhdessä rauhan ja turvallisuuden lujittamiseksi niin omassa lähiympäristössämme kuin yleismaailmallisesti. Yhteistoiminnallemme tarjoutuvia mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan käytetty hyväksi läheskään täydessä laajuudessa. Uskon, että sekä kansainvälinen liennytyskehitys että viime vuosina solmimamme bilateraaliset sopimukset luovat hyvän perustan keskinäisten suhteittemme kehittämiselle molempien kansojen eduksi.