I Puheita ja lausuntoja

20. Neuvostoliittolaisen hallitusvaltuuskunnan vierailu Suomeen 4.4.-5.4.1978 - Tasavallan Presidentin puhe Neuvostoliiton hallitusvaltuuskunnalle tarjoamallaan lounaalla 5.4.1978

Kunnioitettu Herra Ulkoministeri,

Arvoisat Valtuuskunnan Jäsenet,

Hyvät Naiset ja Herrat,

Me suomalaiset annamme suuren arvon sille, että Teillä, Herra Ulkoministeri, Neuvostoliiton johdon edustajana on ollut tilaisuus osallistua maittemme välisten hyvien ja luottamuksellisten naapuruussuhteiden perussopimuksen, ystävyys-, yhteistoiminta- ja keskinäisen avunantosopimuksen, allekirjoittamisen 30. vuotispäivän juhlallisuuksiin maassamme. Olen vakuuttunut siitä, että tämä vierailumme on jälleen merkittävällä tavalla edistänyt maittemme ystävyyssuhteita ja avannut uusia näkymiä niiden kehittämiseksi.

Käymissämme keskusteluissa olemme jo voineet suurella tyydytyksellä panna merkille, että Suomen ja Neuvostoliiton väliset luottamukselliset naapurisuhteet ovat kehittyneet menestyksellisesti vuoden 1948 sopimuksen horjumattomalta perustalta. Omasta puolestani olen vakuuttunut siitä, että sopimus tulee takaamaan tämän myönteisen suuntauksen vastaisuudessakin ja kansainvälisen tilanteen muutoksesta riippumatta.

Kolme vuosikymmentä sitten solmittu sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta muodostaa vakaan perustan maittemme väliselle vuorovaikutukselle. Se on jo kauan sitten saanut perusasiakirjan aseman kaikessa keskinäisessä kanssakäymisessämme. Sopimukseen selkeästi, yksinkertaisesti ja molempien maiden perusintressit yhteensovittavalla tavalla kirjatut periaatteet ovat myötävaikuttaneet luottamuksen ilmapiirin ja hyvän yhteistyön kehittymiseen maittemme ja kansojemme välille.

Kehitys valtioiden välisissä suhteissa ei kuitenkaan riipu pelkästään olemassaolevien sopimusten sisällöstä tai määrästä, vaan sopimusosapuolten välisten suhteiden laadusta yleensä. Tässä mielessä Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsevat suhteet ovat vakuuttava osoitus kahden kooltaan ja yhteiskuntajärjestelmältään erilaisen valtion tahdosta ja taidosta soveltaa käytäntöön rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatetta ja edistää siten kansainvälistä yhteistyötä ja rauhanomaista vuorovaikutusta yleensä.

Kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana Suomi ja Neuvostoliitto ovat yhteisin ponnistuksin onnistuneet rakentamaan merkittävän suhdejärjestelmän, joka sisältää laajan, inhimillisen toiminnan eri alueet kattavan sopimus- ja yhteistyöasiakirjaverkoston ja muodostaa perustan vilkkaalle eri tasoilla tapahtuvalle monimuotoiselle kanssakäymiselle. Suora kahdenvälinen vuorovaikutus ja yhteydenpito ovat osaltaan merkittävässä määrin edesauttaneet keskinäisen luottamuksen ja yhteistyötä edistävän ilmapiirin kehittymistä maittemme ja kansojemme välillä. Erityisen merkittävää on tässä mielessä ollut maittemme valtiollisten johtohenkilöiden avoin ja luottamuksellinen mielipiteiden vaihto.

Kaupalliset ja taloudelliset suhteet muodostavat tänä päivänä Suomen ja Neuvostoliiton välisen yhteistyön kiistämättömän pääalueen. Neuvostoliiton laajat markkinat ja sen suuri tuotantokapasiteetti ovat antaneet toisaalta Suomelle mahdollisuuden turvata tuotteilleen hyvät, pitkäaikaiset vientimarkkinat ja toisaalta olemme voineet hankkia talouselämällemme tarpeellisia tuotteita ja raaka-aineita Neuvostoliitosta.

Viime keväänä Suomen ja Neuvostoliiton taloudelliset suhteet saivat uuden kattorakenteen, kun laaja vuoteen 1990 asti ulottuva yhteistyöohjelma allekirjoitettiin Moskovassa korkeimmalla tasolla. Kysymyksessä on kummankin osapuolen kannalta lajissaan uraauurtava asiakirja, joka tarjoaa kokonaisvaltaiset puitteet ja tavoitteet talousalan suunnittelun ja kanssakäymisen edelleenkehittämiselle. Ohjelman laadintaan osallistuneet tahot ansaitsevat työstään aivan erityisen tunnustuksen.

Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden tuloksella on pysyvä itseisarvo. Samalla keskinäiset suhteet muodostavat sekä Suomen että Neuvostoliiton näkökulmasta myönteisyydessään merkittävän ainesosan kummankin maan dynaamisesti kehittyvien kansainvälisten suhteiden kokonaisuudesta. Tämä on havainnollisesti ilmennyt erityisesti viime vuosien liennytyksenä Euroopassa. Niinpä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Helsingin päätösasiakirjassa on vahvistettuna sellainen kansainvälinen suhdejärjestelmä, jonka puitteisiin Suomen ja Neuvostoliiton suhteet täydellisesti sopivat.

Herra Ulkoministeri,

Pyydän kohottaa maljani Teidän, Herra Ulkoministeri, henkilökohtaiseksi terveydeksi, arvovaltaisen seurueenne menestykseksi sekä Suomen ja Neuvostoliiton kansojen ystävyyden ja yhteistoiminnan kunniaksi.