PUHE ARKKITEHTI ELIEL SAARISEN MUISTOJUHLASSA YLIOPISTOLLA 21. 7. 50.

    Tarkastellessaan inhimillisen suuruuden probleemaa kulttuurifilosofi Egon Friedell joutuu toteamaan ne vaikeudet, joita tämän asian ratkaisu tuottaa. Mutta hän katsoo voivansa esittää erään tunnusmerkin, jonka avulla arviointi inhimillisestä suuruudesta voidaan suorittaa. Kun jonkun henkilön nimestä on tullut yleisesti tunnettu ja tunnustettu käsite, silloin tätä henkilöä on oikeus pitää suurena.

    Me olemme kokoontuneet kunnioittamaan äskettäin manalle siirtyneen suomalaisen arkkitehdin Eliel Saarisen muistoa. Eliel Saarinen oli mies, jonka nimestä on arkkitehtuurin alalla tullut käsite.

    On sanottu, että tyyli on tietyn ajan ilmaisutapa. Jos me tämän perusteella asetamme itsellemme kysymyksen, mikä on Eliel Saarisen tyyli, niin me voimme siihen vastata, että se on nykyajan ilmaisutapa arkkitehtuurissa. Me voimme vastata myöskin, että se on suomalainen ilmaisutapa arkkitehtuurissa. Mutta Eliel Saarisen tyyli on sittenkin paljon enemmän, se on paljon suurempi, sitä ei voida kytkeä nopeasti ohi kiitävän ajan kahleilla enempää kuin sitä voidaan maantieteellisestikään rajoittaa. Eliel Saarisen tyylissä on osa kaikkien aikojen parhaasta, siihen sisältyy harmoonisuutta, joka on peräisin menneiden aikojen ilmaisutavoista, ja siihen sisältyy arvoja, jotka säilyvät myös tuleville sukupolville. Ja niin suomalaista ja kansalliselta pohjalta lähtevää kuin Eliel Saarisen arkkitehtuuritaide on ollutkin, se on omasta sisäisestä voimastaan kasvanut ulkopuolelle kansallisten rajojen, siitä on tullut koko maailman omaa, kosmopoliittista, sanan varsinaisessa mielessä, siitä on tullut Eliel Saarisen tyyli.

    Tällä vuosisadalla eläneistä arkkitehdeistä tulee Eliel Saarinen kieltämättä kuulumaan niiden harvojen joukkoon, jotka eivät siirry unohduksen yöhön. Hänen menestyksensä salaisuus on ollut hänen luontainen omaperäinen lahjakkuutensa, mutta suurta osaa on esittänyt myös hänen lannistumaton työtarmonsa. Eliel Saarinen oli hellittämätön työmies, joka ideoitaan toteuttaessaan ei säästänyt itseänsä.

    Suomen kansan kannalta ei Eliel Saarisen merkitys rajoitu vain hänen arkkitehtuurisiin ansioihinsa. Niiden hänen luomiensa rakennusten ohella, jotka täällä kotimaassa muistuttavat meitä hänen työstään, hänellä on ollut kansalleen yleisempikin merkitys. Siirryttyään synnyinmaansa rajojen ulkopuolelle hän arkkitehdin kynällään piirsi synnyinmaansa nimeä tunnetuksi eri puolilla maailmaa. Kaikessa toiminnassaan ulkopuolella Suomen rajojen hän korosti suomalaisuuttaan. Kun hänen töistään maailmalla kerrottiin, se tapahtui aina sanomalla "suomalainen arkkitehti Eliel Saarinen". Hänen loppuun saakka kestäneestä kiintymyksestään on liikuttavana ja meitä kaikkia suomalaisia lämmittävänä todistuksena se, että hänen omasta tahdostaan kätketään hänen tomunsa rakastetun synnyinmaan multaan.

    Sellaisen poikansa muistolle, joka on suorittanut unohtumattoman elämäntyön ja tehnyt maailmalla tunnetuksi maansa nimeä, omistaa Suomen kansa ja Suomen valtiovalta kunnioittavan kiitoksensa.

    Nykyinen sukupolvi ja tulevat suomalaiset sukupolvet säilyttävät Eliel Saarisen nimen kiitollisin mielin muistossaan.