Tohtori Matti Luoma                  14/1 1963

Vaasa                

  Olen saanut kirjeenne, josta parhaat kiitokseni. Olin lukenut "Katsauksesta" kirjoituksenne, mutta näin tulin uudelleen siihen perehtyneeksi.

  Tosiasia on, että kaikkea elämistä niin meillä kuin muuallakin hallitsee ja varjostaa lännen ja idän välinen vastakohtaisuus, jonka peljättävin näköala liittyy ydinsodan mahdollisuuteen. Molemmat suuret sanovat haluavansa torjua ydinsodan. Tietenkin asia on näin. Mutta nyt voidaan kuitenkin todeta, että yhden kerran jo on suoritettu siirto, jonka vastavetona pidettiin atomihyökkäystä mahdollisena. Minulla oli Pariisin vierailuni aikana, siellä lisätietoja saatuani, kamoittava - niinkuin Aleksis Kivi sanoisi - tunne vaarasta, minkä tällaisen mahdollisuuden irtipäästäminen ja huomioon ottaminen toi mukanaan.

  Tämäntapainen jännitys, so. rauhanomainen kilpailu tai rinnakkaiselo tulee jatkumaan ja se on paras vaihtoehto. Sen vallitessa tulevat nykyiset valtapiirien rajat varmaankin muuttumaan joko rauhanomaisen kehityksen tietä tai valtionsisäisen sotilaallisen voimainkoetuksen avulla. Ihmiskunnan toivo liittyy siihen, että tänä aikana ei atomisota pääse irti, jotta aika kypsyisi aluksi suurta sovintoa varten, sovintoa, jonka sisältönä ei olisi valtapiirien kiinnilyöminen, vaan yhteisymmärrys menettelytapojen osalta, toisin sanoen, sodan tuomitseminen ja sotavarusteiden poistaminen. Kuinka pitkä aika tähän tarvitaan, sitä ei kukaan osaa arvioida. Se riippuu paljon inhimillisestä tekijästä, ensi sijassa keskinäisestä luottamuksesta.

  Olen nähnyt ja olen siitä lännessä kertonut, kuinka merkittävä muutos liberalisoitumisen suuntaan on Neuvostoliitossa tapahtunut. Vielä tällä erää puhutaan "vapaudesta" erottavana tekijänä. En anna tällaiselle puheelle juuri mitään arvoa. Se on pelkkä iskulause, kuten Tekin kirjoitatte. En ole marxilainen enkä hegeliläinen, mutta optimismissani uskon, että historiallinen kehitys tuo synteesin nykyisen taistelun tilalle.

  Olen lukenut Erich Frommin "Vaarallinen vapaus" -teoksen ja havainnut sen erittäin mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi. Olen tilannut "May man prevail?"^32 -kirjan. Selostuksestanne päätellen siinä esitetään teoria idän pyrkimyksistä voittaa länsi rauhanomaisessa kilpailussa. Minä sain voimakkaana tämän käsityksen joskus 1940-luvun lopulla englantilaisen sosialisti Richard Crossmanin sanomalehtiartikkeleista. Siitä lähtien se on ollut työhypoteesinani, ja henkilökohtaiset tapaamiseni Neuvostoliiton johtomiesten, ensi sijassa N.S. Hrushtshevin kanssa ovat minua vahvistaneet katsomuksessani.

  Luin mielihyvällä artikkelinne ennakkoluulottomat ajatukset. Toivon, että voisitte jatkaa näiden tärkeiden asioiden seuraamista ja käsitystenne esittelemistä. Minusta tuntuu, että kansalaisten vastaanottokyky on viime vuosina kasvanut myös tavanomaisesta poikkeavia ajatuksia kohtaan.