Puheenvuoro eduskunnassa 28.4.1939

Kun kuuntelin ed. Kareksen ja ed. Riipisen lausuntoja, niin saatoin havaita, että he ovat nyt löytäneet sen viisasten kiven, jonka avulla kaikki valtakunnan asiat selitetään. Tässä maassa ei näytä tapahtuvan mitään, johon minä en olisi syypää. Tällainen käsitys on tiettävästi liioiteltu.

Minä yhtyisin ed. Söderhjelmiin kysymyksessä olympialaiskisojen käsittelystä täällä. Uskoisin, että olympialaiskisojen menestys ei edisty siitä, jos sellaiset urheilumiehet, jotka ovat täällä äskettäin esiintyneet, käyttävät puheenvuoroja tästä kysymyksestä. Lausun sen käsityksen, että järjestelytoimikunta, mikäli sille työrauha annetaan, kykenee selviämään siitä vaativasta tehtävästä, mikä sille on tullut (Oikealta: siellähän ei ole mitään rauhaa!).

Olen ollut noin kymmenen vuotta Suomen Olympialaiskomitean jäsenenä ja siitä loppuajan puheenjohtajana sekä toistakymmentä vuotta Suomen Urheiluliiton puheenjohtajana, ja hyvin tiedän, etten ole päivääkään näissä tehtävissä ollut ed. Kareksen ja ed. Riipisen kannatuksella enkä ilmeisesti tule tähän kannatukseen turvaamaan vastakaan. Tästä näkökulmasta tarkastelen niitä vaatimuksia ja lausuntoja joita he täällä ovat esittäneet.