Selityksiä

Numerot viittaavat lehtiartikkeleihin ja originaalilähteisiin, joiden kohdalle on merkitty arkistoyksikkö.

Alkusanat

Vuosijohdannot perustuvat lähinnä seuraavaan kirjallisuuteen:

Ari Uino: Nuori Urho Kekkonen (1985), Urho Kekkonen: Vuosisatani 1 (1981), Panu Pulma - Oiva Turpeinen: Pikkukaupungin unelma. Kajaani 1906-1976 (1994), O. Stenij: K. Sissi-R. (Kajaanin Sissi-Rykmentti) (1928), Matti Lauerma: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (1966). Lisäksi on käytetty Jukka Rislakin artikkelia Helsingin Sanomissa 24.3.1996 "Nuori Urho Kekkonen Suomen sisällissodassa". Osa teksteistä on julkaistu Urho Kekkosen Puheita ja kirjoituksia (P&K) III:ssa (1969). Käsikirjoitukset löytyvät Orimattilasta Urho Kekkosen arkistosta (UKK:n ark.), jonka haltijana on Tasavallan Presidentin Arkistosäätiö (TPA).

1 Kaikuja Kajaanista oli perustettu suurlakon jälkeen nuorsuomalaisen Kajaanin Lehden vastapainoksi. Se ilmestyi kolme kertaa viikossa ja 1914 sen levikki oli 1 800 kappaletta. - Esaijas Ranstakka, sittemmin Kohennuskeppi, oli Kekkosen ensimmäinen nimimerkki. Muita nimimerkkejä olivat Sampsa Remunen, Korvenpoika, Urri, Esa Isi, Urho Ura ja Kale Kuolio. Jälkimmäisiä ei kuitenkaan ole löytynyt julkaistujen tekstien lopusta.

3 Teksti kuvaa kesän 1916 tapahtumia. Vrt. dokumentti 23/1917 ja Lauerma s. 721-722. - Artikkeli julkaistu myös Kalevassa 8.8.1918, Suomen Sotilaassa 52/31.12.1921 ja P&K III:ssa s. 62-65.

5 On julkaistu myös Suomen Sotilaassa 52/1921 s. 806-807.

6 Pakina kuvaa vuoden 1916 lopun tunnelmia. Silloin Suomessa jouduttiin säännöstelemään sokerin tarjontaa. Kajaanin elintarvikeliikkeisiin liikeni tuskin senaatin vahvistamia vähimmäisannoksia (88 g/asukas kk:ssa). Kummalliselta siksi tuntui Kajaanissa levinnyt huhu, että sikäläinen liikemies oli lähettänyt 1  917 kg sokeria Helsinkiin, kun Kajaanissa samanaikaisesti podettiin sokeripulaa. Tätä Urho Kekkonen satiirisesti ihmetteli pakinassa. - Myös P&K III s. 9-10.

8 Tässä kuten dokumentin 22/1917 kertomuksessakin Urho Kekkonen kuvasi karjalaisten muinaisia ryöstöretkiä. Sensuurin johdosta käytetyn symboli-ilmaisun viittaus oli selkeä: venäläiset ne olivat kautta aikain ryövänneet ja raiskanneet suomalaisia.

14 Tähän kirjoitukseen Kekkonen lienee saanut vaikutteita Jules Verneltä.

15 Kirjoituksen sanoma on: jos jollekin on suotu lahjoja, niitä on käytettävä hyväksi ja jalostettava edelleen. Tätä Urho Kekkonen teroitti toistuvasti ystävilleen.

18 Tekstissä on suoria viittauksia Kekkosen omaan elämään. Ruumista vahvistaakseen hän liittyi voimisteluseuraan (= ensin Kisa, sitten Kajaanin Kipinä) ja alkoi urheilla. Kun juoksulenkit sujuivat, vuorossa oli hengenravinto: Jack Londonin inspiroimana hän alkoi kyhäillä pieniä kertomuksia omasta elämästään. Niitä julkaistiin ja pian hän huomasi olevansa sanotun lehden (= Kajaanin Lehden) toimittaja. "Sen jälkeen on hän jatkanut innokkaasti harrastustaan tällä alalla." Urheiluseurassaan hän kuului pian kantaviin voimiin. "Niin nousi mies, niin hän pääsi sille asteelle, jolloin toivokkaasti voi katsoa tulevaisuuteen", Kekkonen tilitti pyrkimyksiään ja onnistumisiaan.

23 Kirjoitussarja "Hajamuistoja menneiltä päiviltä" (28, 30, 31) antaa asiallisesti suhteellisen luotettavan kuvan kajaanilaisaktivismista ja suojeluskunnan järjestäytymisestä vuoden 1917 kuluessa. Vrt. Pulma - Turpeinen s. 139-146, 150-157.

24 Kuten muistiinpanoista ilmenee, Kekkonen vietti niin runsaasti aikaa Kajaanin Lehden toimituksessa, että hän ikään kuin kuului "kalustoon", ts. oli toimittaja ainakin in spe. - Myös P&K III s. 11-12.

25 UKK:n ark. 25/2. TPA.

26 Julkaistu myös P&K III s. 13.

27 Sama.

29 Sama.

32 Sama.

33 Sama.

39 Julkaistu myös P&K III s. s. 17-20.

40 Sama s. 20-22.

41 Sama s. 22-25.

50 Sama s. 26-31.

51 Sama s. 32-36.

52 Sama s. 37-41.

55 Sama s. 42-46.

57 Sama s. 47-51. - Julkaistu myös Suomen Sotilaassa 35/1921 s. 542-544.

59 Sama s. 47-49.

60 Sama s. 52-54.

61 Sama s. 54-56.

65 Julkaistu myös Suomen Sotilaassa 31-32/1921 s. 495-497.

74 Julkaistu myös P&K III s. 57-61.

75 Kekkosen lähettämiä muistiinpanoja, joita myös Stenij Kajaanin Sissi-Rykmentin historiassa käytti, on talletettu Sota-arkistoon (Mylly 1520 C 2-4).

76 Kajaanilaisnuorten huvittelumahdollisuudet olivat vähäiset. Siksi iltamilla oli suuri merkitys. Tansseja järjestettiin eritoten työväentalolla ja kaupungintalolla. Aika ajoin kaupungin moraalinvartijat paheksuivat näitä tilaisuuksia. Kovana tanssijana ja ilonpitäjänä Kekkonen ei ymmärtänyt kaupungintalolle julistettua tanssikieltoa.

77 Markkinat olivat suuri tapahtuma. Ne tarjosivat pikkukaupungin asukkaille kaikenlaisia ihmeellisyyksiä sekä sallittuja että kiellettyjä huveja. Railakas markkinameno oli Kekkosen mieleen ja kävipä hän markkinoilla naapuripitäjissäkin (ks. 80).

79 Kajaanilaisnuoret harrastivat urheilua Hauholan nurmella seminaarin kentällä. Päätöstä ajanmukaisen kentän rakentamisesta jahkailtiin, mitä Kekkonen ihmetteli useaan otteeseen (128, 133). Vasta 1920-luvulla asiassa edistyttiin ja uusi kenttä vihittiin kesällä 1930.

82 Selviää UKK:n arkistosta hänen kirjoittamakseen.

102 Elokuvatarjonta alkoi Kajaanissa monipuolistua 1910-luvun taiteessa. Elokuvia näytettiin aluksi työväentalolla ja 1917 aloitti toimintansa elokuvateatteri OTAVA.

111 Julkaistu myös Kainuun Sanomissa 3/10.1.1920.

115 Julkaistu myös Kainuun Sanomissa 29.6.1920.