Eri tiedotusvälineille myönnettyjä haastatteluja

68. Tasavallan Presidentin haastattelu Izvestija-lehdelle 18.6.1976

Millaisiksi arvioitte nykyiset suomalais-neuvostoliittolaiset suhteet ja millaiset ovat mielestänne niiden kehitysnäkymät?

Suomen ja Neuvostoliiton suhteet ovat erinomaisella kannalla. Niiden kehitys kolmenkymmenen viime vuoden aikana osoittaa tasaista nousua. Poliittiset suhteemme perustuvat vuoden 1948 YYA-sopimuksen pohjalle ja kahdenväliset saavutuksemme kulttuurin, kaupan ja tieteellis-teknillisen yhteistyön aloilla tarjoavat hyvän esimerkin yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden mahdollisuuksista järjestää keskinäinen kanssakäymisensä luottamuksen ja ystävyyden hengessä. Järjestelmien erosta huolimatta maamme ovat voineet yhteisesti edistää monia kannatettavia aloitteita myös kansainvälisen politiikan alalla.

Suhteidemme kehitysnäkymät tarjoavat suoranaisen jatkon edellä hahmottelemalleni nousevalle suuntaukselle. Useissa Neuvostoliiton johtomiesten kanssa käymissäni keskusteluissa olen vakuuttunut siitä, että hyvää tahtoa kanssakäymisemme jatkuvaan laajentamiseen on olemassa puolin ja toisin. Esimerkkinä uusimmista käytännön suunnitelmista haluaisin erityisesti korostaa kehitteillä olevaa vuoteen 1990 ulottuvaa taloudellista yhteistyöohjelmaa. Käsitykseni on, että olemme etenemässä tiellä, jota muutkin maanosamme maat tulevat seuraamaan. Perusajatus tästä hyväksyttiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjassa korkeimmalla tasolla.

Kuten tiedätte, kehittäessään historiallista rauhanohjelmaansa Neuvostoliitto on esittänyt uusia aloitteita, jotka tähtäävät liennytysprosessin edelleen syventämiseen ja Euroopan turva- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjan periaatteiden konkreettiseen toteuttamiseen. Niiden joukossa ovat aloitteet maailman aseidenriisuntakonferenssin koollekutsumisesta, maailmanlaajuisesta sopimuksesta, joka edellyttää pidättymistä voiman käytöstä kansainvälisissä suhteissa, sekä yleiseurooppalaisten kongressien ja valtioidenvälisten neuvottelujen järjestämisestä käsittelemään yhteistyötä luonnonsuojelun, liikenteen ja voimatalouden aloilla.

Mikä on Teidän kantanne näihin esityksiin?

Suomessa on kiinnostuneena tutustuttu Neuvostoliiton rauhanohjelman uusiin aloitteisiin. Niissä on kysymys kansainvälisen elämän kannalta elintärkeistä ongelmista, jotka on voitava laaja-alaisin ponnistuksin selvittää.

Suomen hallitus on ryhtynyt YYA-sopimuksen pohjalta tarpeellisiin toimiin ETYK:in päätösten toimeenpanemiseksi. Samanaikaisesti on huomiomme kiintynyt ETYK-prosessin jatkamiseen ja ennen muuta Belgradin kokouksen menestyksellisen läpiviemisen edellyttämiin valmisteluihin. ETYK on jatkuvasti Suomen ulkopolitiikan keskeisiä toimintakohteita.

Neuvostoliiton ehdotukset erityiskonferensseista liikenteen, voimatalouden ja ympäristönsuojelun aloilla liittyvät ETYK:n päätösasiakirjan toimeenpanoon. Tuskin kukaan kiistää kyseessä olevien yhteistyöalojen keskeistä merkitystä. Suomen hallitus on eri yhteyksissä - mm. Euroopan talouskomissiossa ehdotuksia käsiteltäessä - antanut täyden tukensa tällaisen konferenssin järjestämiselle.

Olemme alusta alkaen antaneet tukemme maailman aseidenriisuntakonferenssisuunnitelmalle sekä tuoneet julki kantamme, että sen kokoonkutsumiseen johtavia toimia olisi nopeutettava. Katsomme, että tällainen konferenssi voisi antaa uusia virikkeitä nykyisin liian hitaasti edistyville aseidenriisuntaneuvotteluille.

Olemme kiinnostuksella panneet merkille pääsihteeri Brezhnevin esittämän ajatuksen yleismaailmallisesta sopimuksesta, jossa kiellettäisiin voiman käyttö kansainvälisissä suhteissa. Tällä asialla on tietenkin koko kansainvälisessä elämässä erittäin keskeinen merkitys, mitä osoittaa sen saama paikka Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa ja ETYK:n päätösasiakirjassa. Suomi on ilmaissut tukensa mm. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain 1973 solmimalle sopimukselle ydinasesodan ehkäisemisestä, jossa ko. periaate on niin ikään vahvistettu, samoin kuin YK:n yleiskokouksen 1972 hyväksymälle julistukselle voimankäytön kieltämisestä ja ydinaseiden käytön pysyvästä kiellosta.