Setälän laatimaan kielilakiin on nyt tehty ensimmäinen muutos ja itsensä saman Setälän myötävaikutuksella. Kyllä se oli aikoinaan olevinaan niin erinomainen laki, että ei paremmasta apua, mutta nyt muutama vuosi hyväksymisen jälkeen havaittiinkin, että se on korjaamisen tarpeessa. Sellaista se on inhimillinen työ, vaikkapa se olisi jonkun suuren yleisneronkin käsistä lähtenyttä. Kaikkenaanhan tuo vielä menee, kun Setälän lakiteoksia korjaillaan, mutta mitenkäs sitten suu pannaan, jos kerran Setälän kielitieteelliset viisaudet julistetaan punnituiksi uuden viisauden puntarilla ja siinä köykäisiksi havaituiksi. Siinä se vasta maine menee niin tyystin, että emme rohkene toki lähimmäisellemme moista toivoa.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun kielilakia parannettiin. Olkoon se merkkinä siitä, että jatkuvasti tehdään uusia suomalaisen kansan oikeuksia lisääviä muutoksia tuohon kaksikielisyyden varustukseen. Aitosuomalaisuus on nyt näyttänyt voimansa eduskunnassakin, vaikka siellä ei varsinaisia aitosuomalaisina eduskuntaan joutuneita miehiä olekaan. Entäs sitten, kun enemmistö porvarillisista on ensi vaalien jälkeen aitosuomalaisia. Kyllä sitä sitten kelpaa ponnistella suomalaisuuden asian voittoon viemiseksi. Mutta joka ainoan äänestäjän onkin ensi kesänä kiivaasti käytävä vaaliuurnilla auttamassa suomalaista asiaa voittoon. Eikä se voita, jos eduskuntaan runnataan puolsuomalaisia Ingmanneja, Brandereita ja muita saman kaliiperin miehiä, sinne pitää saada jyryjä suomalaisia. Aitosuomalaisia. Jokaisella lukijallamme niitä on koko joukko tiedossa, on hyvä kuiskata naapurinkin korvaan.

Kyllä se on hyvä asia suomalaisuuden voittoonviemiseksi, jos eduskuntavaaleissa voitetaan oikein rutkasti ja saadaan eri puolueisiin kuuluvia aitosuomalaisia, jos nyt ei enemmistöä niin kuitenkin voimakas vähemmistö eduskuntaan maan asioista päättämään. Silloin voidaan suomalaisia miehiä panna maata hallitsemaan, miehiä, jotka osaavat ja uskaltavat noudattaa suomalaista politiikkaa.

Mutta ei sillä hyvä. Suomalaista kaupallista nousua on edistettävä. Suomalaisia liikkeitä suosittava, suomalaisia tavaroita ostettava ja erikoisesti varottava ruotsikkojemme liikeyritysten auttamista. Tämä on sanottu erikoisesti ylioppilasnuorisolle, josta on kerrottu, että se muuttaisi vapunviettopaikkansa Kaivohuoneelle. Kyllähän jokainen tuntee tuon restorangin kaikkein ruotsalaisimmaksi ruotsinvoittoisessa Helsingissä, siellähän rullataan puhtaalla emämaan kielellä kaiket kesät joitakin riikin-Ruotsista tuotuja varieteita ja senhän omistaakin Ruotsinmaalta ravintolakulttuuria tänne opettamaan tullut ravintoloitsija Jonsson tai joku sellainen. Juuri tämä Jonsson se on pääpukari Helsingin ravintoloiden ruotsalaisena pitämisessä ja olisipa se aika häpiä suomalaisille ylioppilaille, jos ne nyt aikoisivat ryhtyä tätä herraa avittamaan. Ei sellainen sovi. Varsinkin kun Alppila nyt uuden omistajan saatuaan tuntuu olevan suomalaisin ravintola koko Helsingissä. Sinne vain on hyvä muulloinkin kuin vappuna suomalaisen kansan nousta iltaansa istumaan.

Se siitä puolesta. Voihan olla, että ylioppilaat eivät enää suunnittelekaan Kaivohuoneelle menoa, mutta kerrotaan, että eräät ylioppilasyhtymät olisivat jo ehtineet tehdä sellaisen päätöksenkin. Nehän voi purkaa, vai kuinka.

Tietysti jokainen lukijamme, joka on nähnyt "Itsenäinen Suomi"-aikakauslehden viimeksi ilmestyneen numeron odottaa ja toivoo, että me parilla sanalla siitäkin mainitsisimme. Sen teemmekin, vaikka tuonkaltaiseen kirjailuun emme tavallisesti kiinnitä valistunutta huomiotamme. Joskus sentään pitää sipaista. Ihmettelemme vain yhdessä monen muun kanssa, että eräät tasapuolisiksi tunnetut miehet antavat olla nimensä moista kirjoitustapaa käyttävän lehden kannella, lehden sisältöhän viime numerossakin oli niin räävitöntä, että ellei sen tukena olisi varsin arvovaltaisia henkilöitä, niin kyllä olisi Yleisöltä-osastot kaikissa lehdissä täynnä. Paras taitaa olla moiset "eheyttämislehdet" tappaa vaikenemalla. Viime numerossa, jota yleisesti on luultu A.K.-S:n erikoisnumeroksi, koska siinä oli A.K.-S:n nimi mainittu kaikkiaan 54 kertaa, oli kuitenkin yksi hyvä kirjoitus, nimittäin Arvo Sipilän. Siinä selkeästi sanottiin, että Itsenäisyyden Liitto ei voi sekä ajaa ruotsalaisten asiaa että taistella suomalaisuuden puolesta. Joko - tahi. Niin, herrat valitsevat sitten.