19.9.1952 radiossa

SOTAKORVAUSTEN MERKITYS

TEOLLISUUDELLEMME

Kun sotakorvaussuoritukset ovat lopussa, on eräs vaikea vaihe kansamme elämässä päättynyt. Kahdeksan vuoden aikana on talouselämämme keskeisenä tehtävänä ollut sopimuksemme mukainen sotakorvausvelvollisuuden tinkimätön toteuttaminen. Kertaakaan ei tänä aikana maassamme ole ollut sellaista mielialaa, että tehtävä on ylivoimainen, vaan päättäväisesti on pyritty sotakorvausvelvollisuuden täsmälliseen suorittamiseen. Kun monet meistä riippumattomat seikat ovat vuosien mittaan aikaansaaneet sellaisia vaikeuksia, että toimituksia ei aina ole kyetty määräaikaan täyttämään, olemme myöhästymisen vastapainoksi aina toimittaneet sellaisia tavaroita, joiden saaminen on ollut mahdollisuuksiemme rajoissa paljon ennen niille asetettua määräaikaa, täten korvataks emme myöhästymiset. Neuvostoliitto onkin antanut arvoa tälle menettelyllemme ja säännöllisesti luopunut myöhästymisen varalta määrätyistä sakkosuorituksista.

Kun sotakorvausten suorittaminen nyt päättyy, olisi kaikkein hyödyttömintä ja epäviisainta valitella sen kovuutta ja istua surkuttelemassa itseämme. Vaikka sotakorvaukset ovat olleetkin varsin ankara rasitus maallemme, on niillä ollut myös paljon myönteistä vaikutusta kansantalouteemme nimenomaan tulevaisuuden varalle. Sotakorvaussuoritukset ovat suuressa määrin kehittäneet eräitä talouselämämme aikaisemmin vähälle huomiolle jääneitä puolia. Tällöin on nimenomaisesti syytä mainita laivanrakennusteollisuus, joka on voimakkaasti kasvanut ja konepajateollisuus, jonka tuotanto on kaksinkertaistunut. Erityinen merkitys on annettava edelleen sille seikalle, että tuotanto näillä aloilla ja yleensä sotakorvausteollisuudessa on laadullisesti parantunut erittäin huomattavassa määrässä. Kun tästä näkökulmasta arvioidaan sotakorvaussuoritusten merkitystä, niin on todettavissa, että niiden aiheuttama pakko on runsaasti monipuolistanut teollisuutemme tuotantokykyä ja siten, kun pitempää tähtäintä käytetään, luonut entistä paremmat edellytykset talouselämämme jatkuvalle nousulle. Erikseen on syytä korostaa, että täsmällisyys, jolla sotakorvaukset piti suorittaa, on pakottanut teollisuuslaitoksemme rationalisoimaan toimintaansa ja tarkoin suunnittelemaan ja järjestämään tuotantonsa yksityiskohtia myöten. Kun tämä on ehdoton edellytys vapaaseen kaupankäyntiin kuuluvien tarjousten ja toimitusten täsmällisyydelle, on siten luotu välttämätön pohja uusien markkinoiden etsimiselle ja menestymiselle kiristyvässä kilpailussa. Erittäin tärkeää on ollut tulevia toimituksia silmällä pitäen, että yhteistoiminta ja yhteisvastuun tunne tuotantolaitoksissa ja tuotannon eri portaissa on kasvanut, sillä sen ansiosta on syntynyt kiitettävää joustavuutta suurten, monien tuotantolaitosten kesken tapahtuvien toimitusten käsittelyssä.

Kaikki ne, jotka alkuvaiheessa joutuivat seuraamaan sotakorvaussuorituksia, muistavat hyvin, kuinka suurta hämmennystä sotakorvaustoimituksissa noudatettavat jyrkät laatuvaatimukset aiheuttivat. Tämäkin seikka on pitemmän päälle koituva teollisuuden hyödyksi. Suurten laatuvaatimusten johdosta joutuivat teollisuuslaitoksemme nykyaikaistamaan koneistojaan ja kehittämään työmenetelmiään, mikä johti ensiluokkaisen työn valmistamiseen. Tämä on ollut välttämätön edellytys, jotta tuotannossa on voitu jatkuvasti säilyttää kilpailukykyisyyden edellyttämä korkein laadullinen taso. Vähäiseksi ei liioin ole arvioitava sitä, että aikaisemmin pelkästään kotimarkkinoiden hyväksi työskennellyt metalliteollisuutemme on oppinut tuntemaan vientikaupan muodot ja vaatimukset.

Ne myönteiset puolet, joista olen edellä puhunut, ovat voineet päästä oikeuksiinsa ainoastaan sen pohjalla, että olemme kunniakkaasti selviytyneet sotakorvausteollisuudestamme. On selviydytty, kun on ollut selviydyttävä. Mutta kun se varsinkin takavuosina otti niinkin tiukalle, ymmärrämme hyvin, kuinka suurimerkityksiseksi on arvioitava Neuvostoliiton kaksi meidän kannaltamme erittäin tärkeää toimenpidettä, joista toinen oli sotakorvausajan pidentäminen kahdella vuodella ja toinen sotakorvausten määrän alentaminen v. 1948 noin puolella jäljellä olleesta loppuerästä eli noin neljäsosalla koko sotakorvausvelvollisuuden määrästä.

Hyvät kuulijat. Urakka on nyt suoritettu loppuun. Ensisijainen kiitos siitä lankeaa sotakorvausteollisuudelle ja siinä työskennelleille korkeimmasta johdosta alimpaan työntekijään saakka. Valtakunnan vilpitön kiitollisuus kohdistuu heihin. Ja koko Suomen kansa saa olla tyytyväinen ja hienokseltaan ylpeäkin, että se taas, kuten niin monesti ennen, on rehellisesti ja kunniakkaasti täyttänyt velvollisuutensa ja ollut sanansa mittainen. Olkoon se rohkaisuna meille kaikissa niissä vaikeuksissa, joita kohtalo saattaa tiellemme tuoda.

Mutta sotakorvausten päättymisen päivänä on katsottava ensi sijassa eteenpäin. Meidän on turvattava työllisyys uudenaikaisessa sotakorvausten pohjalta nousseessa teollisuudessamme. Se tapahtuu parhaiten ylläpitämällä läheisiä ja luottamuksellisia kauppasuhteita Neuvostoliiton kanssa, joka tuntee tuotteemme ja kokemuksesta luottaa toimituskykyymme. Jos me oikealla tavalla kykenemme Neuvostoliiton-kauppamme hoitamaan, niin kahdeksaa laihaa vuotta seuraa kahdeksan lihavaa vuotta.