Kekkonen:

Enemmistöhallitus suotava,

mutta miettikää ohjelma tarkasti

Hufvudstadsbladet 15.10.1953

- Jos enemmistöhallituksesta päästään yksimielisyyteen minun ollessani poissa, ei hallituksen eronpyyntöä tarvitse odottaa kauan, vakuuttaa pääministeri Urho Kekkonen antaessaan Hbl:lle haastattelun Rooman-matkansa aattona. Hänestä enemmistöhallituksen muodostamista kannattaa yrittää, jos samalla voidaan sopia ohjelmasta, jossa kustannustason alentaminen on keskeistä ja jossa säilytetään veronhuojennukset sekä työnantajien lapsilisämaksujen poistaminen. Lapsilisäjärjestelmästä voidaan keskustella, jos valtion talous sallii sen laajentamisen hallituksen esityksen ohitse, mutta koska joudutaan pysyttäytymään talousarvioesityksen rajoissa, liikkumavaraa ei paljon ole.

Pääministeri, joka tänä aamuna lentää etelään, vierailee, kuten tunnettua, Rooman-instituutin säätiön jäsenenä Villa Lantessa ja palaa kotimaahan viikon kuluttua.

- Tri Amos Andersonin kutsuessa minut vierailulle tutustumaan Villa Lanteen vastasin myöntävästi sosialidemokraattien jätettyä välikysymyksensä, tri Kekkonen sanoo. Olin silloin varma siitä että hallitus olisi lokakuun puolessavälissä kaatunut ja että olisin siis aivan hyvin voinut oleskella pari viikkoa Roomassa. Toisin kävi, mutta mitään haittaa ei ole siitä että olen viisi päivää Roomassa sillä aikaa kun täällä käydään hallitusneuvotteluja, joissa minua ei tarvita. Jos enemmistöhallituksesta sillä aikaa pystytään sopimaan, hallitus, kuten sanottu, jättää eronpyyntönsä viivyttelemättä.

Tri Kekkonen sanoo saaneensa sen käsityksen, että hallitusneuvotteluja on viime aikoi-na käyty useilla eri tahoilla. Hän on tyytyväinen siihen, että ruotsalaisen eduskuntaryh-män aloitteesta on nyt saatu aikaan neuvotteluja, joihin maalaisliittolaisetkin voivat osallistua.

- Näissä neuvotteluissa, hän sanoo, pitäisi aikaansaada kokoomushallituksen ohjelma.

- Ohjelmaa suunniteltaessa olisi mielestäni unohdettava sellaiset iskulauseet kuin esim. että budjetti on romutettava jne. Korjauksia voidaan tosin tehdä, mutta tietyistä yleisistä näkökohdista ei kuitenkaan pitäisi luopua.

- Koska kustannustasomme on niin korkea, että siitä on haittaa viennillemme ja että se aiheuttaa työttömyyttä, on kustannustason alentamisen oltava keskeisenä yhteisessä hallitusohjelmassa. Kustannustason alentamistoimet liittyvät valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen, eikä esitykseen sisältyviä ehdotuksia huojentaa veroja ja poistaa työnantajien lapsilisämaksut pitäisi hyllyttää. Koska myös inflaatiorahoituksen vaara on torjuttava, ei edelleenkään pidä lisätä Suomen Pankin valtiolle antamia obligaatiolainoja eikä antaa valtion avata uudelleen Suomen Pankissa vekseliluottoa. Mitä kiisteltyyn lapsilisäjärjestelmään tulee, voidaan tutkia, salliiko valtion talous lapsilisiä maksettavan suuremmassa määrin kuin hallitus ehdottaa. Jos valtion talous sen sallii, on tulosta pidettävä tyydyttävänä. Tietenkin myös muut budjetin loppusumman rajoissa pysyvät muutokset ovat mahdollisia, mutta liikkumisvaraa ei ole niin paljon kuin suotavaa olisi eikä liioin niin paljon kuin moni luulee.

Yritykset aikaansaada enemmistöhallitus ovat tri Kekkosen mielestä oikeita, koska sellainen hallitus tarjoaa varmemman pohjan valtion asioiden hoitamiselle, ja hän vakuuttaa, että tätä mieltä on myös maalaisliitto. Hän haluaa kuitenkin tässä yhteydessä oikaista erään mielestään virheellisen käsityksen.

- Enemmistöhallitus, hän sanoo, ei kykene ratkaisemaan talouskriisejä pelkästään siksi että sillä on takanaan eduskunnan enemmistö, ellei hallituksella samanaikaisesti ole esitettävänään käyttökelpoista ohjelmaa. Tietyissä tilanteissa saattaa vähemmistöhallitus, jolla on taloudellisesti terve ohjelma - vaikka oltaisiinkin huolestuneita siitä, että ohjelmaa ei sellaisenaan voida saada hyväksytyksi - olla jopa parempikin kuin enemmistöhallitus, joka runnoisi läpi taloudellisesti kelvottoman ohjelman tai jolla ei olisi ohjelmaa ollenkaan. Nykyisen hallituksen voidaan katsoa jo toteuttaneen päätehtävänsä, mutta sen pysyväksi tulokseksi jää, että se on kyennyt laatimaan budjettiesityksen, jossa on otettu huomioon kaikkien vastuuntuntoisten piirien toiveet siitä, että julkistaloudessa on oltava säästäväisiä. Enemmistöhallitus ei olisi siihen pystynyt. Se on nähty.