9.9.1956 Lapualla

KIRKON TEHTÄVISTÄ

Piispan virkaanasettaminen on aina keskeinen tapahtuma kirkon piirissä ja kun kyseessä on toimintansa aloittavan uuden hiippakunnan esipaimenen vihkiminen korkeaan tehtäväänsä, on se myös tärkeä tapahtuma kirkollisessa elämässä. Mutta se on tärkeä tapahtuma myös valtion kannalta katsoen. Kirkko on halki vuosisatojen ollut Suomen kansan elämässä se luja henkinen ja hengellinen perusta, jolle maallinen toiminta on voinut hedelmällisesti rakentua.

Kirkko on aina säilyttänyt syvälle ulottuvat kestävät juuret suomalaisessa maaperässä. Maan vaiheita on voitu niin johtaa vuosisatojen mittaan, että kirkon toiminnalle on säilynyt vapaat toimintaedellytykset. Me suomalaiset saamme olla kiitollisia siitä, että pahimpienkin ja vaarallisimpienkin historiallisten vaikeuksien keskellä kirkkojen kellot ovat saaneet vapaasti kaikua ja kutsua kristikansaa katoamattoman sanan ääreen.

Minua on tänä päivänä kuulemissani arvokkaissa puheissa ja saarnoissa erityisesti ilahduttanut kaksi seikkaa: Herra arkkipiispa korosti kirkon velvollisuutta uuden ajan muuttuneissa työtehtävissä. Se on erittäin tärkeä ohje kirkon tulevassa toiminnassa.

Uusi aika, uudet taloudelliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet asettavat kirkolle uusia vaatimuksia. Kirkko ei saa eristäytyä, vaan sen on rohkeasti pysyttävä mukana kansamme elämässä ja pyrittävä levittämään siunauksellista vaikutusta myös niissä piireissä, joissa ei kenties ennen syystä tai toisesta ole ollut kirkon julistukselle vastaanottavaista maaperää. Kirkon sanoma, kristinuskon sanoma on ennakkoluuloista huolimatta kyettävä viemään ulkopuolelle sen piirin, jossa etukäteen tiedetään olevan vastaanottavaisuutta sanalle. Haluaisin käyttää tässä yhteydessä erästä Matteuksen evankeliumin sanaa. Suonette anteeksi, että lainaan sen vanhemman raamatunkäännöksen mukaisesti, koska se on mielestäni sanonnaltaan osuvampi ja koska olen siihen tottunut isäni kodissa: "Jos te ainoastaan veljeinne kanssa soveliaat olette, mitä te sen kanssa erinomaista teette. Eikö publikaanit myös niin tee."

Kun kirkon tehtäviä uusissa olosuhteissa tarkastellaan, niin luulisin, että sitä on suoritettava siinä hengessä, joka tuli esille piispa Lehtisen voimakkaassa saarnassa päivän kieltämättä kiitollisesta tekstistä. Minulla on aina ollut se käsitys, että vertaus kahdesta ihokkaasta ei ole sisällyksetöntä puhetta, suuntaa osoittava kaikelle laupeuden työlle, jota juuri kirkon piirissä on suoritettava.

Olemme iloiset uudesta hiippakunnasta. Me kaikki tiedämme, että tämän hiippakunnan perustamispäätöksen jälkeen on esiintynyt erilaisia mielipiteitä eräistä hiippakunnan työn aloittamiseen liittyvistä seikoista. Mutta niille ei ole mielestäni annettava liian suurta merkitystä. Nuo erimielisyydet unohtuvat jo meidän eläessämme, mutta Lapuan hiippakunta jää myös tulevien sukupolvien aikana suorittamaan tärkeää työtään Jumalan valtakunnan hyväksi.