Eri tiedotusvälineille annettuja haastatteluja

138. Tasavallan Presidentin haastattelu Za Rubezhom -lehdelle 29.12.1975

Mitkä ovat käsityksenne mukaan kansainvälisessä tilanteessa kuluneen neljännesvuosisadan aikana tapahtuneet tärkeimmät muutokset rauhan lujittamisen, ydinsodan uhan ehkäisemisen puolesta käytävän taistelun ja eri maiden välisen yhteistyön kehittämisen alalla?

Neljännesvuosisata sitten ihmiskunta eli uuden maailmansodan syttymisen pelossa. Tästä turvattomuuden ja epäluulon ilmapiiristä on edetty aimo askel kohti sotilaallisen jännityksen laukeamista ja normaaleja kansainvälisiä yhteistyösuhteita. Vuorovaikutus yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden välillä on viime vuosina nopeasti kasvanut. Myös aseidenriisunnan alalla on käyty jo pitkään vakavia neuvotteluja ja konkreettisia tuloksia saavutetaan jatkuvasti. Siirtomaajärjestelmä on jo lähes täysin purettu ja yleismaailmalliset ponnistelut kehityksen sekä tasa-arvoisemman taloudellisen maailmanjärjestyksen puolesta ovat päässeet hyvään alkuun. Vaikka olennaista edistystä saavutettiin jo 1960-luvun alussa, liennytyksen varsinainen läpimurto on kuitenkin tapahtunut aivan viime vuosina ja sitä ovat näkyvimmin symbolisoineet amerikkalais-neuvostoliittolaisten suhteiden kehitys ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin menestyksellinen päättäminen viime kesänä.

Yleisen tunnustuksen mukaan yksi vuoden 1975 päätapahtumista oli Euroopan turva- ja yhteistyökonferenssi. Mitä Te, Herra Tasavallan Presidentti, voitte sanoa sen merkityksestä, siitä, miten maassanne on ryhdytty toteuttamaan päätösasiakirjan kohtia?

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi oli ainutlaatuinen tapahtuma maanosamme kansojen historiassa. Samalla se merkitsi jännityksen lientymiskehityksen läpimurtoa prosessiksi johon kaikki Euroopan maat ottavat osaa ja joka kattaa lähes kaikki kansojen välisen yhteistyön alat.

Kokouksen päätöksistä ja niiden merkityksestä on laajasti tiedotettu kaikille suomalaisille lehdistön, radion ja television välityksellä sekä jakamalla päätösasiakirjaa erillisenä julkaisuna. Opetuslaitos ja lukuisat kansalaisjärjestöt ovat ottaneet ETYK:n huomioon suunnitellessaan ohjelmaansa. Eri viranomaiset tutkivat parhaillaan millaisia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä kokouksen päätösten toimeenpano edellyttää. Olemme ottaneet yhteyttä muiden valtioiden, mm. pohjoismaiden hallituksiin tutkiaksemme, miten ETYK:n päätösasiakirjan toteutumista voidaan parhaiten edistää yhteisin ponnistuksin. Suomi pyrkii myös antamaan aktiivisen panoksensa Beogradin seurantakonferenssin valmisteluihin ja toteuttamiseen vuonna 1977.

Mitä voitte sanoa Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden kehityksestä?

Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyö on jatkuvasti syventynyt ja monipuolistunut. Hyvien suhteittemme lujana perustana on vuoden 1948 yya-sopimus, jota on täydennetty kokonaisella verkostolla erityisalojen sopimuksia, pöytäkirjoja ja ohjelmia. Laadullisesti uutta aluevaltausta merkitsee 15 vuoden taloudellinen yhteistyöohjelma, jota maittemme viranomaiset ja asiantuntijat parhaillaan valmistelevat. Aloitteellista aktiivisuutta tarvitaan kuitenkin jatkuvasti, koska kaikkia yhteistyöresursseja ei varmastikaan ole käytetty hyväksi ja koska meidän on kyettävä vastaamaan yhteiskunnallisiin ja tieteellisteknisen kehityksen asettamiin alati uusiin haasteisiin.

Mitkä ovat näkymät tilanteen edelleen paranemisesta Euroopassa ja koko maailmassa lähivuosina, että seuraavan neljännesvuosisadan aikana kokonaisuudessaan?

Uskoakseni viime vuosien myönteinen kehitys on luonut hyvät edellytykset liennytyskehityksen jatkuvalle syventämiselle. Näille ponnisteluille on myös hahmoteltu selkeät suuntaviivat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin sekä YK:n yleiskokouksen hyväksymissä asiakirjoissa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kehitys eteenpäin olisi ongelmatonta. Vaikeuksien ja epäluulojen voittamiseksi tarvitaan jatkossakin sen sovittelevan ilmapiirin ylläpitämistä, jota ETYK:n päätösvaiheessa alettiin yleisesti kutsua "Helsingin hengeksi".

Mikä merkitys on käsityksenne mukaan sillä, että poliittista liennytystä täydennetään sotilaallisella liennytyksellä?

ETYK:n ensisijaisena tarkoituksena oli lisätä maanosamme valtioiden keskinäistä luottamusta ja päättää tulevan yhteistyömme suuntaviivoista. Samalla kokous kuitenkin otti myönteisen kannan sellaisiin toimiin, joilla sotilaallista jännitystä voitaisiin nykyisestään vähentää. Toivomus ETYK:n tulosten täydentämisestä aseidenriisuntatoimilla tuotiin esiin myös useimmissa päätösvaiheen puheenvuoroissa. Oma uskoni aseidenriisunnan välttämättömyyteen nojaa tietoisuuteen siitä, että ETYK:n viitoittama yhteistyö takaa kaikkien kansojen turvallisuuden paremmin kuin mikään voimakeinoihin ja keskinäiseen pelkoon nojaava järjestelmä.