Puheita ja kirjoituksia

4. Tasavallan Presidentin New York Times`in kirjeenvaihtajalle myöntämä haastattelu 5.3.1959

Maaliskuun 4 päivä.

Presidentti Urho Kekkonen sanoi tänään, että Suomen suhteet länteen riippuvat siitä, miten hyvin maa hoitaa suhteensa itään.

Haastattelussa hän mainitsi, että lännessä usein arvostellaan Suomea sen mukaan, miten se tulee toimeen Neuvostoliiton kanssa.

Suomi voi toimia niin kuin haluaa, hän jatkoi, mutta "meidän on luonnollisestikin otettava huomioon, että elintärkeät etumme vaativat että naapurimme tuntee luottamusta meitä kohtaan".

Kuitenkin, hän sanoi että Neuvostoliitto ei ole pyrkinyt "sanelemaan Suomelle yhtä vähän sisä- kuin ulkopolitiikassakaan tehtäviä ratkaisuja".

Vastatessaan kirjeenvaihtajan kysymykseen presidentti Kekkonen huomautti, että Suomi "pääomaköyhänä maana" tarvitsee ulkomaisia luottoja teollisuutensa kehittämiseksi. Suomi on saanut lainoja sekä Kansainväliseltä jälleenrakennus- ja kehityspankilta että Neuvostoliitolta, ja uusista molemmilta tahoilta saatavista lainoista neuvotellaan parhaillaan.

Koko haastattelun ajan presidentti Kekkonen korosti Suomen puolueetonta asemaa. Esimerkkinä tästä ovat sen suhteet Länsi- ja Itä-Saksaan, joista Suomi ei tunnusta kumpaakaan.

Kuitenkin, huomautti presidentti Kekkonen, Suomella on kaupalliset edustustot molemmissa saksalaisissa pääkaupungeissa. Hän lisäsi:

"Tämä suhtautumisemme Saksan kysymykseen on luonnollinen seuraus Suomen puolueettomasta asemasta ja pyrkimyksestä pysyä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella. Tätä periaatetta Suomi on tarkasti noudattanut kansainvälisen politiikan kysymyksissä, nimenomaan toiminnassaan Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä."

Presidentti Kekkonen sanoi, että vuoden 1948 sopimus Neuvostoliiton ja Suomen välillä takasi maalle "oikeuden pysytellä suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella".

Mutta tämä oikeus, hän jatkoi, asettaa maan lehdistöllekin velvollisuuden noudattaa hallituksen puolueettomuuden mukaista objektiivisuutta käsiteltäessä ulkomaan uutisia. Tässä mielessä hän sanoi varoittaneensa Suomen lehdistöä palattuaan tapaamisestaan pääministeri Nikita S. Hrushtshevin kanssa Leningradissa tammikuun 25 päivänä.

Presidentti sanoi, että Suomen hallitus ei aseta esteitä vapaalle uutisvälitykselle eikä ole jarruttanut ideologista keskustelua.

Presidentti Kekkonen sanoi myös, että hänen Leningradiin tekemänsä matka oli erittäin tärkeä Neuvostoliiton ja Suomen välisten suhteiden palauttamiseksi normaalin ystävyyden kannalle.

Hän antoi ymmärtää, että hänen Leningradissa käymänsä keskustelut olivat osoittaneet Neuvostoliiton epäluottamuksen Suomen aikeita kohtaan olleen paljon syvällisemmän kuin oli osattu ymmärtää edellisenä vuonna.