Helsinki 31/8 1942.

Rakas Sylvi ja rakkaat pojat.

Mestaruuskilpailut ovat sitten takana. Eilen oli myös Urheiluliiton vuosikokous, jossa oli verraten vähän osanottajia, parikymmentä seuraa, mutta yksimielinen kokous. Ekelundin kanssa on tässä jouduttu mesomaan ja hän jää vielä täksi päiväksi tänne, kun Rangell nimenomaan halusi saada hänet tavata, ja Jukka saapui vasta tänä aamuna. Menemme illalla yhteiselle päivälliselle.

Kaunista on ollut, mutta kylmenevää. Viime yönä taisi olla pakkanen. Ehkäpä tähän mennessä on kaurakin ehtinyt joutua. Teillä on tietenkin leikkuutyöt parhaassa menossa. Olen ajatuksissani siellä teidän mukananne, kunpa voisin olla tosiasiassa.

Luin Pellervosta, että laitumille voisi antaa vähän salpietaria. Koetapa esim. siinä takapellon luona olevalle alueelle antaa hiemen salpietaria, jos se taipuisi kasvamaan odelmaa. Vai olisiko jollekin toiselle alueelle annettava. Ei sitä tietenkään ole paljon syytä antaa, mutta hieman. Lannoituskysymyshän se hyvä sato on, ja kun meillä on apulantoja nyt, niin uusille maille ainakin ensi keväänä pitää antaa hyvät annokset.

Täällä on ollut harvinaisen levotonta. Lauantaita vasten kesti hälytys lähes 5 tuntia. Rautatieasemalle tuli täysosuma muutamaan konepajaan juuri postitalon takana, Seurahuoneen eteen torille tuli pommi, Kaivopuistoon, Kasarmitorin luo ja pahin Pitkänsillan luo, jossa paloi armeijan varastotalo. Siinä ja asemalla oli uljas tulipalo. Lauantaina päivällä oli pari hälyytystä ja nyt, klo 1/2 12.00, loppui juuri tämän päivän toinen hälyytys. Tällä kertaa tuntui it. olleen toiminnassa.

Kaikki on mennyt hyvin, mitään erikoisempaa ei ole sattunutkaan. Soitin kerran Rovaniemelle ja tapasin Elsan, jota moitin, kun ei ole käynyt Hinassa. Ei sanonut saaneensa lomaa.

Mitenkäs teille on kalaa mahtanut tulla, vai ettekö ole ehtineet kalastaa. Arvelin, että paitsi elopellon haravointia, voisi vielä koukkia tähkäpäät kanoille. Ruista on niin vähän, että sen tähkät olisi saatava ruoaksi. Juhannusrukiin oraille voisi antaa salpietaria.

Rakkaat terveiset.

Urho