Los Angeles 8/8 1932.

Rakas Sylvi.

Nyt ovat kisat lopussa ja menestys on ollut hiukan pienempi kuin voitiin alunperin otaksua. Mutta onkin sanottava, että tuuria ei ollut missään, vaan taistelu tapahtui kokonaan epäsuotuisien tähtien alla.

Onkin ollut niin kiirettä, että en ole ehtinyt Sinulle muutamaan päivään kirjoittaakaan. Nyt kirjoitan tätä kansainvälisen urheiluliiton kokouksessa, jossa parhaillaan riidellään Nurmi-jutusta.

Sain onneksi yhtäaikaa sekä sen kirjeesi, jossa ilmoitit angina-sairaudestasi että sen, jossa ilmoitit parantumisestasi. Sellainen sattuma oli enemmän kuin onnellinen, sillä voit hyvin ymmärtää, kuinka levottomaksi olisin tullut juuri tällä viikolla, jolla on muutenkin ollut niin hurjan hermostuttavaa. Luonnollisesti olen nytkin murheissani voinnistasi, mutta toivon, että voit sentään nyt hyvin ja että hoidat hyvin itseäsi. On tärkeätä, että pidät nyt hyvän huolen itsestäsi varsinkin ruoan suhteen, sillä Sinun täytyy myös ottaa takaisin, mitä sairautesi aikana olet menettänyt. Olipa sittenkin onni, että satuimme asumaan seudussa, jossa on muita ihmisiä lähellä, en voi käsittää, mitä olisi seurannut, jos olisit asunut jossakin saaressa tai kauempana naapureista.

Nyt olen kyllä aika väsyksissä, sillä jännitys on ollut ylen suuri ja ei se stadionilla seisominen liioin ole helppoa. Sitäpaitsi on ollut muutamina iltoina kutsuja suomalaisten perheisiin ja niitä ei juuri voi välttää, vaikka ne vievätkin nukkuma-aikaa. Mutta viinasta olen pitänyt itseni erossa ja täällä kuuluukin se olevan aivan kamalan makuista. Kotiteko-olutta ja -viiniä olen vain joskus hiukan maistanut ja varsinkin olut on junassa kovin hyvää.

Nyt on käsissä maanantai ja lehtitöiltä vapautuu vasta perjantaina. Laskimme varmastikin väärin postiajat, koska nyt jo sain viimeisen kirjeen, jonka tänne lähetät. Saankin odottaa tietoja Sinulta aina New-Yorkiin saakka. Mutta toivottavasti aika sinnekin jotenkuten kuluu, käymmehän monessa paikassa ja näämmehän monia ihmeitä.

Pojat ovat varmaankin olleet terveitä. Lähetän Sinulle ja heille rakkaat terveiset ja monet suutelot. Osoitan tämän vielä Hikiälle, mutta seuraavan kirjeen, jonka toivon saavani huomenna kokoon, osoitan jo Helsinkiin.

Rakkaat Asiat, voikaa hyvin ja muistakaa täällä kaukana teitä ajattelevaa

isiä.