|
Herra Puhemies! Suomen kansan edustajat! Tänään päättyvien valtiopäivien aikana ovat ensisijaisesti taloudelliset kysymykset sävyttäneet valtiovallan toimintaa. Maksutaseen jatkuvan tasapainottomuuden poistamiseen tähtäävästä kireästä talouspolitiikasta huolimatta ei vallitsevissa suhdanteissa katsottu voitavan saavuttaa riittäviä tuloksia ulkomaisen maksuvalmiuden vahvistamiseksi ryhtymättä erityisiin toimenpiteisiin. Tämän johdosta hallitus joutui turvautumaan markan kansainvälisen perusarvon muuttamiseen keinona taloudellisen tilanteemme parantamiseksi. Yhteinen toivomme on, että tämän päätöksen seurauksena talouspoliittiselle kehityksellemme on luotu tähänastista edullisemmat ehdot. Tärkeänä edellytyksenä noudatetun hallituspolitiikan toteuttamiselle taloudellisesti ankeana aikana on ollut hallituksen nauttima laaja parlamentaarinen tuki. Ilman tätä olisivat ongelmamme nykyistä verrattomasti vaikeammat. Kansantaloudessamme esiintyvistä häiriöistä on ennen muita mainittava vallitseva vakava työttömyys, joka merkitsee koko yhteiskunnallemme tärkeiden voimavarojen tyhjäkäyntiä ja joka aiheuttaa suuria kärsimyksiä laajoille kansalaispiireille. Vuoden 1967 valtiopäivät ovat saattaneet päätökseen useita huomattavia lainsäädäntöasioita, jotka liittyvät maamme taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojen jatkuvaan kehittämiseen. Eräät laajakantoiset asiat, joista hallitus on antanut Eduskunnalle esityksiä, siirtyvät seuraaville valtiopäiville ratkaistaviksi. Äsken päättyneen vuoden aikana on maailmassa edelleen jatkunut jännitystila, joka alkukesästä sai uuden, uhkaavalta näyttäneen ilmauksen. Oman maamme suhteet ulkovaltoihin ovat kuitenkin kehittyneet suotuisasti. Tasavallan Presidentille osoitettu kutsu osallistua Neuvostoliitossa lokakuun vallankumouksen 50-vuotismuistolle omistettuihin juhlallisuuksiin oli osoituksena Neuvostoliiton hallituksen maamme noudattamaa ulkopolitiikkaa kohtaan tuntemasta arvostuksesta. Tasavallan Presidentin Yhdistyneeseen Arabitasavaltaan ja Belgiaan suorittamat valtiovierailut olivat omiaan vahvistamaan Suomen suhteita näihin kahteen valtioon. Neuvostoliiton Korkeimman neuvoston puhemiehistön Puheenjohtajan N.V. Podgornyj`n, Ruotsin Kuninkaan henkilökohtaisen edustajan Prinssi Bertilin sekä Ruotsin, Islannin, Norjan ja Tanskan arvovaltaisten hallitusvaltuuskuntien vierailu luonamme valtiollisen itsenäisyytemme 50-vuotisjuhlan yhteydessä toivat havainnollisesti esille, miten läheiset suhteemme näihin valtioihin ovat. Ruotsin pääministerin Tasavallan Presidentin kutsusta maahamme elokuussa suorittama virallinen vierailu oli ilmauksena Suomen ja Ruotsin välisestä jatkuvasta monipuolisesta yhteistoiminnasta. Eduskunta on nyt päättyvien valtiopäivien aikana omalta osaltaan käsitellyt useita tärkeitä ulkopoliittisia asioita. |