Herra Puhemies!

Suomen kansan edustajat!

Eduskunta aloittaa uuden työkautensa ajankohtana, jolloin tärkeät taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset odottavat Eduskunnan ja Hallituksen ratkaisuja. Vaikein niistä on edelleen työllisyyskysymys ja sen hoitaminen. Olen vakuuttunut siitä, että te, arvoisat kansanedustajat, tulette osaltanne kiinnittämään vakavaa huomiota tähän yhteiskuntamme polttavimpaan sisäpoliittiseen ongelmaan.

Tämän vuoden valtiopäivät joutuvat käsittelemään monia suuria lainsäädäntöasioita. Viime vuoden valtiopäiville annetusta 88 esityksestä 25 on siirtynyt vuoden 1959 valtiopäivien käsiteltäväksi, niiden joukossa mm. liikennevakuutusta, työnvälitystä, ammatinvalinnan ohjausta ja maatalouden työaikaa koskevat esitykset.

Hallituksen tarkoituksena on antaa Eduskunnalle useita uusia lakiesityksiä, joilla pyritään poistamaan puutteita yhteiskuntaoloistamme. Tärkeitä ja osittain kiireellisiä esityksiä sosiaalilainsäädännön alalta ovat odotettavissa olevat esitykset laeiksi työttömyysvakuutuksesta, nuorten työntekijäin suojelusta sekä alkoholistien huoltoa koskevaksi lainsäädännöksi.

Kauan vireillä ollut kysymys vesilainsäädännön uudistamisesta on nyt tullut siihen vaiheeseen, että esitys tämän lainsäädännön kokonaisuudistukseksi voidaan antaa näille valtiopäiville. Vuoden 1957 valtiopäivillä jäi palolain käsittely kesken ja asiasta annetaan uusi esitys. Uusi poliisilaki on myös tarpeen vaatima ja sitä on hallituksessa valmisteltu Eduskunnalle annettavaksi. Syksyllä hyväksytyn, muodollista vero-oikeutta koskevan kokonaisuudistuksen johdosta annetaan Eduskunnan käsiteltäväksi uudistuksen toimeenpanoon liittyvät esitykset mm. uudeksi ennakkoperintälaiksi sekä laiksi välittömän verotuksen hallinnosta. Maatalouden kannalta tärkeä on taas esitys uudeksi salaojituslaiksi. Eduskuntakäsittelyä odottavat myös ns. kaupunkien jakolaki, uusi eläinlääkintähuoltolaki sekä esitykset laeiksi puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta ja yksityisistä varmuusvarastoista.

Eduskunnalla tulee siis olemaan edessään varsin laaja lainsäädäntöohjelma. Eduskunnan kevätistuntokausi tarjoaakin paremmat mahdollisuudet mittasuhteiltaan suurten kysymysten käsittelemiseen kuin lyhyempi syysistuntokausi. On toivottavaa, että eduskuntatyö välttyisi sen normaalia kulkua häiritsevistä tekijöistä niin, että Eduskunta voisi keskittyä sille kuuluvaan lainsäädäntötehtävään, jonka pohjalta maan ja kansalaisten oloja pyritään jatkuvasti parantamaan.

Tyydytyksellä on todettava, että maamme suhteet kaikkiin maihin, erityisesti Neuvostoliittoon, tätä nykyä ovat hyvät ja luottamukselliset. Levoton maailmanpoliittinen tilanne asettaakin meille sen vaatimuksen, että ulkomaiden tulee tekojemme perusteella voida luottaa tahtoomme toteuttaa solmimiimme valtiosopimuksiin nojautuvaa kansallisten etujemme mukaista ulkopolitiikkaa.

Mikäli pystymme tällaista politiikkaa noudattamaan, jonka edellytyksenä on, että tärkeysjärjestyksessä pienemmille asioille ei anneta sijaa suurempien ja elintärkeitten asioitten edellä, ja jos voimme kehittää yhteiskuntamme sosiaalisia, taloudellisia ja sivistyksellisiä oloja, olen vakuuttunut, että Suomen kansan tulevaisuus on oleva valoisa ja turvallinen.