Berlin 6/2 -32.

Rakas Sylvi ja pojat.

Sain kirjeesi lehtien välissä, taas parhaat kiitokset siitä. On siis jo kaksi viikkoa kulunut lähdöstäni - ja monta viikkoa on vielä jälellä.

Terveydestäni kai haluat kuulla, en osaa siitä erikoisempia kertoa. Alkuviikosta voin huonommin, mutta loppuviikosta olen voinut varsin hyvin. Mieltä vain painaa, kun ei uskalla tehdä riittävästi työtä. Kaipa vika on yksin sydänhermoissa, sillä aamulla on yleensä kaikkein huonointa. Kun tulen kirjastoon 10-11 välillä, on aluksi sydän varsin toimellinen ja hakkaa lujasti, mutta vähitellen talttuu. Jäisin mielelläni kotiin ja tulisin illaksi, mutta siellä on siivoaminen, joka kestää kauan. Sen ajan olen joskus istunut Frl. R:n huoneessa, mutta se on niin vastenmielistä. Taidan muuttaa pois, likaista ja vastenmielistä on. Ja juutalainen! Eihän kristitty voi asua juutalaisen luona!

Kävin viikolla rouva Häuserin luona (en ole tainnut muistaa kertoakaan hänestä), jonka luona Aaro on asunut vuoden. Vein Aaron terveiset. Siellä oli siistiä ja puhdasta ja hän kysyi, saanko kenenkään kanssa puhua vakituisesti saksaa. Vastasin, että sehän tässä on vaikeus, ettei. Kun ei saa tehdä työtä, puhuisi edes saksaa. Hän lupasi hankkia minulle asunnon perheestä, jossa voisin olla kuin kotonani ja puhua saksaa, kun en tee työtä, jos niin haluan. Sehän olisi kyllä hyvä.

Siellä Suomessahan ollaan hurjalla päällä, [työväentalojen] naulatalkoo toisensa jälkeen. Tuntuu mahdottomalta ajatella, että siinä ei olisi takana vakavaa pyrkimystä vallananastamiseen. Se vastajärjestö pitäisi laittaa kaikessa hiljaisuudessa ja nopeasti täyteen kuntoon, kukaties, milloin sitä tarvitaan. Ja hallituksen asia olisi ottaa hulinalta jalat alta. Kyllä ohrana saisi käskynantajat selville, jos tahtoisi.

Täällä on eilen ja tänään ollut kylmempää, en osaa sanoa, onko paljonkin alle 0 asteen. Mutta minä kyllä pärjään hyvin.

Kirjoitan asiat sekaisin: Urheilija "tietysti" saa olla siellä. - Missähän se minun kirjeeni, jonka lähetin muistaakseni viime perjantaina (siis toissa perjantaina jo) on oikein viipynyt. Sitten lähetin viime tiistaina toisen. Se Sinulla myös jo pitäisi olla.

Kyllä se Matti on sellainen poika, että vastus sille täytyy löytää. Jokohan pitäisi heti ne nyrkki-jutut sille hankkia. Ethän Sinä ehdi, Rakas, etkä jaksa sen kanssa koko päivää nyrkkiä. Mutta sen ruumiillinen kehitys juuri nyt vaatisi vastustajaa. Koetahan tuumia. Ja semmoista, johon ei kannattaisi suuttua, vaikka saisi nenälleenkin, nyrkkeilypallo olisi kyllä mainio.

Niin, sen terveyden kanssahan tässä saa painia. On kai sittenkin paras, että pysyn aamut kotona ja illat olen kirjastossa, vaikka vähän myöhempäänkin, sillä jos kotona aamun noustua makailen ja lueskelen, niin ei sydän pääse kovin levottomaksi. Paha puoli siinä vain on se, ettei voi ruuan jälkeen olla levolla, jonka voi tehdä toisin päin järjestäessä. Illat ovat yleensä verrattain ja hyvinkin hyviä. Unta en tosin saa heti, mutta nukun sitten 9-10 tuntia rauhallisesti ja se on paljon se. Otan kyllä aamulla lääkettä, mutta ei sekään näy auttavan. Tätäkin kirjoitan lukusalissa, sydän ei tunnu ulospäin sen kummemmalta, mutta pulssi on 100 nurkilla, vajaa 100, noin 94-95, kenties ihan 100. Illalla se on taas 70-80 välillä, siis aivan normaalina. Jos pysyisin kotona, olisi pulssi kai 80 nurkilla, ei juuri yli.

Rakkaat terveiset Sinulle ja pojille. Eihän tämä kaksista ole, tämä erossaolo, mutta täytyy, vaikka ei tule työtäkään tarpeeksi tehtyä. Voikaa hyvin, rakkaat, suutelen teitä.

Teidän isä.

Nyt olen istunut kirjastossa 2 1/4 tuntia. Ja valtimo on tällä kertaa 82. Niinkuin huomaat, niin ei se niin kamalaa ole, mutta aamu on pahin. Nukuin 10, olin täällä klo 11, nyt on 1,15. Luultavasti asia on niin, että kuta aikaisemmin nousisi, sitä pikemmin valtimo tasaantuisi, mutta en ole väkisin noussut, nukun siksi, kunnes itsestäni herään. Jos saa unta riittävästi ei muuten ole väsynyt. Uskon, että tässä on paljon luulotautia, häpeä tunnustaa, mutta vieraitten joukossa sekin saattaa olla mahdollista.

Klo 3,15 valtimo 76-78, koko ajan olen ollut työssä.

Tanelin vuoro saada kortti. "Pappilan" hauvojen kuvia