Muistiinpanoja 21.2.-6.3.1940

21/2. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kokous. Tanner esitti katsauksen. Mielenkiintoinen kohta siinä oli se, että hallitus ei ole toiminut länsivaltojen avun saamiseksi, länsivallat toimineet itse. Keskustelussa: Reinikainen: rauhaa; Salmenoja: rauhaa silläkin ehdolla, että olisi keskusteltava Hangosta, Kukkonen: ei ole aika käsillä puhua rauhasta, Voionmaa: pessimistinen länsivallan apuun nähden, joudumme omatta haluttamme suursotaan; Kekkonen: Kun sota alkoi, ei meillä liioin ollut mitään tietoa ulkomaisesta avusta, nyt on enemmänkin. Kantamme ei silloin riippunut siitä eikä saa riippua nytkään. Rauhanehdoista ei ole nyt syytä puhua kun ei ole mitään tietoa rauhan edellytyksistä, mutta jos rauhaa tehtäisiin Hangon luovuttamisella, merkitsisi se sitä, että sotaan antautuminen oli paha virhe. Kunnia on saavutettu, mutta kyseenalainen voitto, jos menetetään taloudellisia arvoja, tuhansia ihmishenkiä ja elinedut, joiden puolesta taisteluun käytiin. Ei edes omassa keskuudessa pidä virittää keskustelua rauhan ehdoista.

29/2 Ulkoasiainvaliokunta. Tanner: Selosti aluksi sotilaallista tilannetta. I linja ei kestänyt, siitä oli luovuttava, II linja on tuntuvasti heikompi, siitäkin on jo eräältä osin täytynyt luopua, se ei näytä kestävän. Omin voimin eikä sen materiaalin avulla, jota nyt saadaan, ei voida selviytyä.

Materiaalia ja rahaa on saatu runsaasti. Mutta ne eivät riitä. Tarvitaan miehiä. Omat miehet, joita ei voida vaihtaa, eivät kestä. Sotilasjohdon piirissä on havaittavissa hermostuneisuutta, joku mies menettänyt tyystin hermonsa. Lähin apu olisi saatavissa Ruotsista: me käsitämme, että sen antaminen olisi suorastaan Ruotsin velvollisuus. Hanssonin ja kuninkaan äskeiset julkilausumat merkitsivät: toivo Ruotsin avusta on kadonnut. Näillä 2 lausunnolla Ruotsi löi meidät.

T. oli toissapäivänä keskustelemassa Ruotsissa. Mitään valmiita joukkomuodostelmia ei R[uotsi] anna. Vapaaehtoisia saadaan kyllä auliimmin kuin ennen, myös armeijasta saa 10 % aseissa lähteä Suomeen. Mutta harrastus vapaaehtoisliikkeeseen laimeni kohta, kun julkilausumat tulivat tunnetuiksi. On pyyhittävä pois mahdollisuus saada riittävästi apua Ruotsista.

Länsivaltojen apu. 5/2 ylin sotaneuvosto teki päätöksen. Sen sisältö on nyt täällä tunnettu. Sen sotil. yksityiskohdista on neuvoteltu päämajan kanssa, poliittisesta puolesta hallituksen kanssa. Kyseessä on 20.000 miestä. Hyvin varustetut, lentovoimia myöten. Ottavat huomaansa itärajan pohjoisosan Kuusamoa tai Kuhmoa myöten. Edellytys: Suomi pyytää apua. Sen tulisi tapahtua 5/3, mutta periaatt. tieto tällä viikolla. Ensimmäiset joukot Suomessa 14/4 jälkeen, huhtikuun lopussa 12.-13.000 miestä.

Arvostelu. Miesmäärä vähäinen. Ei voi auttaa meitä saamaan menetettyjä alueita takaisin. Joudumme suursotaan. Kohtalomme riippuu länsivaltojen voitosta. Miten nämä joukot pääsevät tänne. Ei meriteitse etelästä, ei Petsamosta, se militäärisesti mahdotonta. Jäljelle jää läpimarssi Skandinavian kautta. Ruotsin vastaus tähän toissa päivänä: jyrkästi kielteinen. R. pelkää joutuvansa senkin vuoksi suursotaan. Väkipakolla eivät länsivaltojen joukot halua sinne tulla: eivät voi ryhtyä sotaan Skandinavian maiden kanssa, eivätkä pidä mahdollisena lähettää pienissä joukoissa miehiä Suomeen. Avun saanti siinä mitassa, että sillä olisi ratkaiseva vaikutus, ei ole mahdollista.

Jäljelle jää nyt rauha. Ne, jotka spekuloivat armeijan kestävyydellä kevääseen, eivät ole oikeassa, Viipuria ei voida säilyttää kevätkelirikkoon saakka.

Mitään välitystarjousta ei Suomelle ole tehty. Erästä kanavaa pitkin on oltu (yhteydessä)  kosketus Moskovaan. N. 1 kk. sitten saatiin tieto M[annerheimi]:n periaatt. kannasta: ovat valmiit rauhaan. Nyt viime perjantaina saatu konkreettinen rauhanehdotus:

Hanko luovutettava, Karjalan Kannas, Viipuri mukaanluettuna, Laatokan pohjoispuoli, Sortavala mukaanluettuna, siis Uudenkaupungin rauhan rajat suunnilleen. Lisäksi avunantosopimus Venäjän ja Viron ja Suomen kesken koskeva Suomenlahtea.

Petsamo Suomelle.

Venäjällä ei kiinnitetä huomiota länsivaltojen apuun.

Saksassa on sanottu: Suomen on tehtävä rauha millä ehdoilla tahansa. Ja saks. sanovat: kun Saksa voittaa sodan, voivat he pitää Venäjän kurissa.

Kun nämä ehdot tiedoksi, matkusti T. Tukholmaan.

Vastaus on annettava 1/3 klo 11.

Sotilasjohdon kanssa viime yönä neuvottelu sotilaallisesta tilanteesta, länsivaltojen avun merkityksestä ja esitetyn rajan puolustusmahdollisuuksista.

Raskaat ehdot. Raskaampi velvollisuus kuin yhdelläkään ulkoministerillä.

Hallitus ei vielä ole määritellyt kantaansa.

Hackzell: merkitseekö länsivaltojen apu, että he julistavat sodan Venäjälle.

Tanner: Kenr. Ling vastasi tähän: he eivät joudu sotaan, sillä eihän täällä ole mitään sotaa. [E. W.] Halifaxille esitettiin 3 kysymystä: 1) aikaa koskeva 2) vakuuttaako Engl. Suomen itsenäisyyden, riippumattomuuden ja rajat. Vastaus: Engl. turvaa ne, mikäli sen vallassa on. 3) onko Suomi mukana lopull. rauhanteossa? Vast: Engl. tulee säilyttämään täällä joukkonsa rauhan tekoon asti, mikäli niitä ei muualla välttämättä tarvita.

Tämä sota ei ole enää meidän sotamme, me olemme tavallaan joutuneet palkkasoturin asemaan. Länsivallat koettavat saada pohjoismaita puolelleen, Suomi on havaittu paikaksi, josta pääsee helpoimmin alkuun.

Kukkonen: Jäisikö Vuoksenlaakso Suomeen. Olisiko täysi suvereenisuus Ahvenanmaa-

han?

Tanner: Rajasta ei tietoa. Mutta Pietari Suuren rajan mukaan Vuoksenlaakso jäisi Suomelle.

Ahvenanmaasta on ollut sikäli puhetta, että Venäjä antanut Ruotsin ymmärtää, että R. ja Suomi yhdessä varustavat Ahvenanmaan Saksaa vastaan. Petsamo luvattu Suomelle, sillä rauhoittavat Norjaa.

Hackzell: Onko syks. valtion päämiesten kokouksessa Ruotsin taholta sanottu, että R. ei tule sotatoimin Suomea auttamaan. Se yksi seikka, josta ei syks. eduskunnalle tehty selkoa.

Tanner: Ei voi vastata. Presidentti on sanonut hänelle: sellaisesta ei ole ollut puhetta.

Cajander: Silloisella hallituksella ei tuosta tietoa.

Kekkonen: Jos länsivallat auttaisivat puuttumattomuusmenetelmin, käsitetäänkö se Ruotsissa sodan julistukseksi Venäjää vastaan.

Tanner: Ruotsi sitä pelkää. Saksa on R:n tietojen mukaan ilmoittanut katsovansa sellaisen menettelyn sodan aiheeksi.

Pyytää, että U.V:n jäsenet lausuisivat mielipiteensä.

Kukkonen: Asia on hänen osaltaan selvä. Oli laskenut länsivaltojen apuun, että Suomi pääsisi mukaan lopulliseen tilintekoon. Tästä ei ole nyt varmuutta. Muuta mahdollisuutta ei ole kuin rauha. Ei ole varaa käydä seikkailupolitiikkaan. Jos sotilasjohdon kanta on myönteinen, rauhanehdot hyväksyttävä.

Vesterinen: Yhtyy Kukkoseen. Koetetaan pelastaa, mikä on pelastettavissa. Mikä Ruotsin kanta näihin rauhanehtoihin?

Tanner: Hansson lausui kahden kesken: hän + hallituksen jäsenet, ovat karttaneet antamasta Suomelle neuvoja, koska eivät voi auttaa. Omana mielipiteenään oli sanonut: järkevintä tehdä rauha. On vaikeampaa tehdä rauha kuin puhaltaa sotatorvea.

Jos rauha tulee: Venäjä saanut aluevoiton ja pelastanut prestiisinsä. Suomella on sentään voitto Kuusisen hallituksesta.

Reinikainen: Hermot alkavat kotona pettää. Parasta hyväksyä rauhanehdot. Ja silloin on kaikkien oltava yksimielisinä rauhan puolesta.

Kukkonen: [Pehrsson-]Bramstorp viime syksynä: saarista voi luopua, Hangosta ei. Ilmoitti tämän Cajanderille.

Yltiöpäisiin mielipiteisiin ei nyt ole varaa.

Kekkonen: Asia tietenkin kiireellinen, mutta kohtuutonta vaatia heti ratkaisua, kun hallitus ei ole viikossa ratkaissut omaansa.

Jos nyt vastaus annettava, on se kielteinen kohdallani. Eikä sitä voida sanoa yltiöpäisyydeksi, silloinhan viime syksyinen kanta oli yltiöpäisyyttä.

Lykkäys iltaan.

Mikkola: Yhtyy lykk. Kotijoukkojen esikunnassa viime viikolla hermostuneisuutta.

Kukkonen: Jos sotilasjohto vaatii rauhaa, silloin sodan jatkaminen yltiöpäisyyttä.

Vesterinen: Varastot kotirintamalla eivät kestä. Mielialassa tapahtunut väsymystä.

Cajander: Ei muista Kukkosen terveisiä. Jos mikä tahansa tulee, yksimielisyys on säilytettävä.

Sillanpää: Sotilasjohto ratkaisee, jos se ei pysty rintamia turvaamaan, rauha. Kotirintama alkaa hermostua. Mutta vaikeaa selittää kysymystä kansalle.

Haczell: Sanoi 1 kk. sitten esittäneensä ryhmässään: me olemme katastroofin edessä. Päivä päivältä pahemmaksi. Rauha on saatava. Vain 1 mies häntä ryhmässä kannatti. Länsivaltojen apu on utukuva, joka on sotkenut täällä aivoja.

Voionmaa: Apua ei tule. Me olemme osoittaneet maailmalle, että me teemme parhaamme, mutta muut ovat jättäneet meidät pulaan. Me emme voi enää.

Vaikka sotaan ryhtymisestä eivät kaikki olleet yksimielisiä, olemme me sodassa olleet yksimielisiä. Sama rauhassa nyt.

Uusi kokous klo 6.

Tanner: yksityiskeskustelussa. Saksasta on sanottu, että ellei rauha Suomen ja Venäjän välillä ole tehty ennen pääsiäistä, puuttuvat he asiaan. Saksalaiset pitävät sodan loppumista niin varmana, että tilaavat Suomesta puutavaraa ensi kesän laivaukseen.

Ulkoasiainvaliokunta klo 18.

Tanner: Ne VN:n jäsenet, jotka kävivät päämajassa, käyttivät paljon aikaa perehtyäkseen sotilaalliseen tilanteeseen eri rintamilla. Itärajalla on tilanne hyvä, se rintama kestää. Kannaksella tilanne ei ole hyvä. Ylipäällikön sanat: "tilanne huolehduttava". VN kannattaa suostumista Venäjän ehtoihin. Yksi jäsen vastustaa, toinen haluaa reserveerata, ettei eräitä alueita olisi luovutettava.

Kekkonen: Jos meillä on rauhan tarve suuri, on se samoin Venäjällä ja Saksallakin. Venäjä esitti 1 kk. sitten periaatteellisen halunsa rauhaan, jäi odottamaan meidän tarjoustamme. Meillä oli silloin vielä I linjat hallussamme. Silloin me emme olleet halukkaita rauhaan, emme valmiit tekemään myönnytyksiä. ("Meille ei sanella rauhan ehtoja", sanoi ulkoministeri.) Nyt kun I linjat murtuneet, nyt teki Venäjä positiivisen ehdotuksen. Se valitsi sille oikean ajan. Tilanne on nyt meille epäedullinen. Onko rauhanehdotus hyväksyttävä? Viime syksynä katsoimme, että velvollisuutemme on taistella riippumattomuutemme ja elinehtojemme puolesta. Onko tässä kannassa tapahtunut muutosta? Periaatteellista muutosta ei ole voinut näinä kuukausina tapahtua. Mutta Venäjän tarjoama rauha merkitsee meidän täydellistä antautumistamme. Sitä perustellaan sillä, että emme saa ulkomaista apua. Viime syksynä meillä ei kuitenkaan ollut mitään varmaa tietoa sellaisesta, nyt on materiaalia ja finanssiapua. Ja vapaaehtoisia ja länsivaltojen joukkoja tulossa. Sodasta selviydytty paremmin kuin saatettiin otaksua. Sotilasjohdon kanta näyttää riippuvan, millainen on kunkin päivän raportti.

Länsivaltojen apua on sanottu problemaattiseksi. Se ei muka pääse tänne. Olisi asetettava sekä länsivallat että Ruotsi seinää vasten. Länsivalloille sanottava: on luvattava apua joka tapauksessa, ellei, on rauha tehtävä. Ja silloin saamme nähdä, tokko Ruotsi ase kädessä vastustaa Kansainliiton suositusta ja ase kädessä vastustaa maata, joka tahtoo auttaa Suomea.

Venäjä tarvitsee rauhaa. Pelaa pokeria. Tarjosi oikeaan aikaan.

Jos nyt rauha näillä ehdoilla: Varmuus, että Suomen tulevaisuus jähmettyy tähän. Alueet menetetään arvaamattomaan tulevaisuuteen, sillä suuren tilinteon hetkellä me olemme poissa pelistä, me olemme olleet ns. puolueettomia. Länsivalloilla ei ole intressiä eikä liioin Saksalla, koska emme ole siltä apua pyytäneet. Me tulemme poliittiseen riippuvaisuussuhteeseen Venäjästä. Maa on sen jälkeen ainaisessa sodan vaarassa. Jos Saksa ja Venäjä eroavat, silloin yrittää Saksa tänne levittää vaikutustaan, tulee pysyväinen jännitystila, uusi Balkan.

Olen ollut viime syksynä täydestä vakaumuksesta valitsemassa sen ankaran tien, jota on kuljettu. Luopuminen siltä tieltä tässä vaiheessa ei ole oikea eikä kansakunnan etujen mukainen.

Voionmaa: Tanner lausui, että olemme palkkasoturin asemassa, sodimme toisten puolesta. Me olemme nyt tehneet kaikkemme ja parhaamme, nyt on ajateltava omaa asiaamme. Lakkaammeko me ajamasta omaa asiaamme ja lähdemme suurvaltojen sotaan? Nyt on tehtävä ratkaisu kansallisessa mielessä ja rauha on kansallista politiikkaa.

Kukkonen: Länsivallat eivät halua käyttää väkivaltaa tullakseen Ruotsin läpi. Viime syksynä luultiin, että Kannas kestää. Kun se ei kestä, olen valmis menemään esitettyyn rauhaan.

Cajander: Huomioonottaen poliittisen ja sotilaallisen tilanteen, ei katso voivansa vastustaa hallituksen kantaa. Toivoo kuitenkin, että rauhasta tehtäisiin mahdollisimman edullinen.

Koivuranta: Rauha on tehtävä.

U. V. totesi, valiok. hyväksyi hallituksen kannan. Toista mieltä kuin Kekkonen.

Ml. ryhmässä oli keskustelua. 17-3 hyv. hallituksen kanta. 3 joukossa minä ja Leppälä.

Porvarillisiin ryhmiin kuuluvien edustajien kokouksessa Annala, Kallio, Salmiala, Saarinen, Hannula, U. ja Lahtela, Estlander ja minä vastaan, Oksala, Hackzell, Heikkilä, Niukkanen, Kotilainen, Ryti, Söderhjelm, v. Born, Kukkonen, Lohi, Virkkunen, Tarkkanen puolesta.

1/3 klo 21.00 oli ml. eduskuntaryhmän kokous.

Niukkanen teki lyhyesti selkoa eilispäivän ehdotuksista ja hallituksen kannasta, mutta jatkoi, että sen jälkeen kuin hallitus oli tehnyt hyväksymispäätöksensä, on ilmaantunut uusia seikkoja, joiden vuoksi hallitus muutti kantaansa ja asetetun määräajan kuluessa lähetti Nliitolle seuraavan vastauksen: "Koska Nliiton ehdotuksessa suunniteltujen rajojen suunta epämääräinen, pyydetään tarkempaa selvitystä sekä tietoa, minkä vastikkeen Suomi tulee saamaan."

Sanoi, että tämä merkitsee Suomen joutumista länsivaltojen mukana maailmansotaan. Pieni mahdollisuus, että Venäjä huojentaa vaatimuksiaan.

Kekkonen: Eilinen päätös kohtalokas, merkittävä pöytäkirjaan ryhmän ilo, ettei sitä toteutettu.

Vesterinen: Ryhmä ei tehnyt eilen mitään päätöstä, kysymys oli hallituksen tekemästä päätöksestä. Kekkosen kannan johdosta lausui, että politiikassakin voidaan urheilla.

Ulkoasiainvaliokunta 6/3 1940 klo 1/2 3.

Tanner oli esittänyt seuraavaa: Länsivaltojen avusta on neuvoteltu edelleen. Nyt on selvillä, että Länsivaltojen apujoukkojen suuruus tulisi olemaan 33.000 miestä, joista 18.000 ransk. ja 15.000 englantilaista. Jos tarve vaatii, lisäävät. Ovat rauhan tekoon saakka. Jos eilen olisi lähetetty pyyntö, olisivat perillä 15/4 mennessä. Samaan aikaan on neuvoteltu Venäjän kanssa. Siltä tiedusteltu, eikö voida lievittää ehtoja, eikö voida kaupunkeja saada Suomeen. Nliitto: ei tingi.

Hallituksella on aikaa muutama päivä kannanottoon. (En ollut vielä silloin saapuvilla, en tiedä, miksi kokous oli kutsuttu koolle).

Sotilasjohto on ilmoittanut: asema ei ole parantunut.

Kukkonen: Rauhaan on suostuttava.

Kares: arvostelee (tulin juuri silloin).

Vesterinen: yhtyy Kukkoseen. Länsivaltojen apu merkityksetöntä.

Salmenoja: samoin.

Kares: ihme, että Kukkonen, joka nyt on niin varma ja selvillä, mitä on tehtävä, ei jo syksyllä alistunut, jolloin ehdot olivat 50 x paremmat. Miksei syksyllä suostuttu. Silloin sanottiin, että tultaisiin Venäjän vasallivaltioksi. Ja elinedut menetetään. Mihin luotettiin, kun ei suostuttu silloin. Apua ei ollut tiedossa niinkään paljon kuin nyt. Miten aiotaan läheisin tulevaisuus hoitaa: armeijako hajalle. Vastustaa rauhaa.

Mikkola: Kun emme jaksa niin emme jaksa. Armeija väsynyt. Sille saatava lepoa, jotta se voi olla mukana viimeisessä taisteluvaiheessa venäläistä vastassa. Hyväksyy hallituksen kannan.

Tanner: Ruotsin ja Norjan kanta länsivaltojen läpikulkuun definitiivisesti jyrkkä. Skandinavian maitten hallitukset ovat ilmoittaneet: jos länsivallat tulevat läpi joukkoineen Suomeen, ei yhtään rautatiekiskoa jätetä satamiin ja rautateille. Länsivallat luulevat kuitenkin ettei vakavampaa vastusta tule esiintymään näissä maissa.

Cajander: Rauhalla prässättävä länsivalloilta paremmat avustusehdot. Onko pommituskoneita tulossa? Eikö Ruotsi, kun länsivaltojen apua tulossa, olisi valmis itse avustamaan.

Tanner: Skandinavian rautatiet voivat kuljettaa 33.000 miestä ja jälkikuljetukset. 62 pommikonetta luvassa, kun länsivallat tietävät, että täällä neuvotellaan rauhasta, on lähetys odottamassa. Toisiakin tietoja on.

Jos länsivallat tulevat, Ruotsin taholta on ilm., että heidän avustuksensa loppuu.

On kaksi vaihtoehtoa: rauha, jolloin pelastetaan suurin osa maata, tai Puolan kohtalo.

Kukkonen: ratkaiseva merkitys, että suursota voi kestää kauan, siihen mennessä maa menetetty. "Olen suorastaan vakaumuksesta sitä mieltä, että hall. rauhanehdotukseen on suostuttava."

Vesterinen: yhtyy Kukkoseen. Ehdot saatava mahd. lieviksi. Hangon luovuttamista olisi vastustettava, Venäjä pääsee sillä länsi-Suomeen.

Linkomies: Eivätkö länsivallat voi antaa apuaan muutakin [tietä] kuin Ruotsin kautta.

Tanner: Aluksi pohj. Jäämerta pidettiin primäärisenä avustustienä. Nyt sotilasasiantuntijat pitävät sitä mahdottomana. Sitä kuitenkin tutkitaan.

Kares: arvost[elee]

Kukkonen: Kyseessä Kareksen ja hänen välillään ero menettelytavoissa. Ei hänessä ole tapahtunut muutosta, mutta yleisessä tilanteessa: Kannas ei kestä, sotajoukko väsynyt, johto pessimistinen. Sielullisesti ei muutosta ole tapahtunut, yleisissä oloissa kyllä. Viime syksynä toivoimme ulkomaista apua. Nyt tiedämme, että meillä ei ole riittävää apua saatavissa. Yleisen mielipiteen kannalta ei muu ratkaisu, kuin mikä viime syksynä tehtiin, ollut mahdollinen. Nyt on tilanne toinen.

Kekkonen: Ei ole mitään huomauttamista, jos käytetään rauhaa länsivaltoja vastaan ja länsivaltojen apua Venäjää ja Saksaa vastaan. Mutta lähtökohtana tulee olla: ei rauhaa Venäjän asettamilla ehdoilla. Silloin ollaan selvillä vesillä. Mutta aikaa ei saisi menettää: pommikoneiden osalta näyttää jo menetetyn.

Eräät valiok. jäsenet [katsoivat] viime kerralla ratkaisevaksi, että länsivallat eivät voi auttaa, kun Ruotsi ei päästä läpi ja apu liian vähäinen. Esillä on nyt niistä asioista selvitys. Pitäisi olla selvä.

Ainoa tie: säilyttää maan itsenäisyys on jatkaa. Jos alistumisen tie, olisi ollut valittava heti.

Rauhanneuvottelut: joukot vedettävä pois suunnitellun rajan taa. Ehkä armeija hajalle. Sotasaalis luovutettava. Mitään muuta kuin täysi alistuminen ei edessä.

Turha toivoa, että me saamme olla maailmansodan loppuselv. mukana. Revanssimahd. ei ole, siitä pitää Venäjä huolen. 350.000 ihmistä sijoitettava maahan. Poliittinen johto ei kykene johtamaan armeijaa rauhaan.

Rauhanteko nyt esitetyillä ehdoilla todistaa Suomen viime syks. politiikan vääräksi ja kevytmieliseksi.

Voionmaa: vastasi evak. ja sanoi, että jos niitä tulee enemmän on niidenkin elätt. vaikeaa. Nyt on säästettävä väkeä ja tehtävä rauha.

Kekkonen: Venäjä tarvitsee yhtä hyvin rauhaa kuin Suomi. 350.000 elättäminen menee, mutta sijoittaminen pysyvästi uuteen elämään. Raju maareformi tulee tapahtumaan. Jos alistuminen, heti, joko syks. 1939 tai 1 kk. sitten. Jos ei, kunnialliseen loppuun. Harhakuvitelma, itsepetos, jos kuvitellaan, että me saamme vahvistua rauhassa revanssiin Venäjän sivulla. Ei sellainen pesäke tänne synny. Turhaan voidetta omalletunnolle.