Eri tiedotusvälineille myönnettyjä haastatteluja

62. Tasavallan Presidentin haastattelulausunto Unkarin lehdistölle ja televisiolle 28.10.1976

Herra Presidentti, lähiaikoina Te vierailette Unkarissa. Mitä odotatte tältä vierailulta?

Mielessäni on vieläkin lämpimät muistot edelliseltä Unkariin tekemältäni viralliselta vierailulta seitsemän vuotta sitten. Silloin osakseni tullut vieraanvaraisuus oli erikoisen sydämellistä. Se kuvasti oivallisesti Suomen ja Unkarin kansojen toisiaan kohtaan tuntemaa perinteistä sympatiaa. Vierailuni jälkeen minulla on ollut tilaisuus toimia Suomessa sekä ensimmäinen sihteeri Janos Kadarin että presidentti Pal Losonczin isäntänä.

Odotan suurella mielenkiinnolla edessä olevaa Unkarin-vierailuani. Uskon sen muodostuvan paitsi mieluisaksi ystävyysvierailuksi kauniiseen maahanne, myös hyväksi tilaisuudeksi käytännössä edistää kanssakäymistämme kaikilla aloilla. Samalla edistämme myös rauhan ja yhteistyön asiaa koko maanosassamme.

Mitä mieltä olette, Herra Presidentti, Suomen ja Unkarin välisistä suhteista politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla?

Suomen ja Unkarin perinteiset ystävyyssuhteet ovat tänäänkin erinomaisella kannalla. Toisilleen vanhastaan hyvin läheisten veljeskansojemme kanssakäyminen ja keskinäinen tuntemus ovat jatkuvasti lisääntyneet.

Yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioidemme poliittiset suhteet perustuvat keskinäiseen kunnioitukseen ja ystävällishenkiseen, kumpaakin osapuolta hyödyttävään yhteistyöhön. Vilkkaaksi muodostunut hallitus- ja asiantuntijatason yhteydenpito maidemme välillä turvaa suhteidemme määrän ja laadun jatkuvan kehittymisen.

Suomen ja Unkarin kauppavaihdon perustana on vuodesta 1975 lähtien ollut sopimus kaupan esteiden vastavuoroisesta poistamisesta. Sen pohjalta kauppavaihtomme on kasvanut tasapainoisesti, mutta maittemme välisessä kaupassa ja taloudellisessa yhteistyössä on ilmeisesti vielä olemassa runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Kulttuurivaihtomme toimii varsin tyydyttävästi tarpeita joustavasti noudattelevien kaksivuotisten vaihto-ohjelmien puitteissa. Suomessa toimivalla Suomi-Unkari-Seuralla on lisäksi suuri osuus kulttuurisiteiden solmijana maidemme kesken. Arvostamme myös suuresti monien kulttuuripersoonallisuuksien ja Suomen ystävien työtä Unkarissa. Etsimättä tulee mieleen esimerkiksi akateemikko Gyula Ortutayn nimi. Maidemme välisestä ystävyysviikosta viime kesänä muodostui todella laajojen piirien tapahtuma. Sen onnistumista edesauttoivat erityisesti ystävyyskaupunkiemme aktiiviset asukkaat.

Herra Presidentti, Te olitte Helsingin ETY-kokouksen isäntänä. Miten arvioitte siinä aikaansaatujen sopimusten tuloksia ja mitä mielestänne on tehtävä tätä seuraavassa Belgradin kokouksessa Helsingissä saavutettujen tulosten edelleen kehittämiseksi?

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin historiallisen päätösasiakirjan allekirjoittamisesta on kulunut hieman yli vuosi. Ottaen huomioon asiakirjan laajuuden ja monipuolisuuden tämä aika on liian lyhyt saavutettujen tulosten seikkaperäiseen arviointiin. Käsitykseni mukaan asiakirjan täytäntöönpanossa on päästy varsin hyvään alkuun sen kaikilta osilta. Esimerkiksi sotaharjoitusten ennakkoilmoituksista on muodostunut normaali kansainvälinen käytäntö. Päätösasiakirjan monia taloudellisia suosituksia käsitellään laajasti Euroopan taloudellisessa komissiossa. Kolmannen korin alalla valmistellaan UNESCO:n piirissä monia täytäntöönpanoon liittyviä työohjelmia. Myös kahdenvälisesti on voitu sopia useista päätösasiakirjan mukaisista uusista toimista.

Belgradin seurantakokousta pidämme tärkeänä osana sovittua monenkeskistä neuvottelu- ja yhteydenpitoprosessia. Sekä päätösasiakirjan päätösten täytäntöönpanolla että huolellisilla valmistautumistoimilla voidaan mielestämme parhaiten taata se, että kokouksesta muodostuu tuloksellinen.

Belgradin kokouksen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu määrittää tulevan ETY-yhteistyön tavoitteet ja työmuodot. Riittävillä tuloksilla voidaan edesauttaa hyvälle alulle saatua liennytyskehitystä ja sen uskottavuutta. Belgradin jälkeen tulee Helsingin päätösasiakirja antamaan virikkeitä uusille toimille osanottajavaltioiden välillä.