Helsinki 21.7.1924

Urholle! - Monet kiitokseni kirjeestäsi, oli oikein hyvä, että Sinä vastasit niin pian. Tiedätkös kun minun on oikein paha olla siitä, että olet puhunut siellä Kajaanissa Hänelle minusta - katsos, enhän minä tiedä millainen Hän on, mutta joka tapauksessa sellainen sattuu niin kovin pahasti. Älä ota tätä moitteeksi, sillä sitä se ei ole. - Koetan hieman tehdä itseäni ymmärrettäväksi Sinulle. - Kun minä olin Sinuun nähden toinen kuin muille viime kevättalvella, niin johtui se sympatiasta, alussa en tullut hitustakaan ajatelleeksi sitä, että minä tekisin Sinuun minkäänlaista vaikutusta. Keväällä ymmärsin asian kyllä toisin - ja sanon suoraan, että minulle teki niin hyvää tuntea, että Sinä ainakin vähäisen välititkin minusta. Ymmärrykseni mukaan minulla ei ollut pienintäkään oikeutta Sinuun, koin kuitenkin olla tekemättä Sinulle pahaa. Mentyäsi pois minua kadutti, että olin Sinulle huomauttanut lähdöstäsi yhtään mitään, eihän minulla ollut mitään oikeutta puuttua siihen. Sinun asemassasi olisin luult. tehnyt samoin. "On hyvä olla kunnollinen, kun ei ole kiusausta." - Ajatukseni kulkevat liian väsyneinä, että jaksaisin oikein kunnolla kirjoittaa. -

Lauvantaina sitten lähden lomalle, koko juttu selvisi sangen helposti herra Kuortin suosiollisella avustuksella. Minun piti kyllä mennä muutamaksi päiväksi serkkuni luo Myllykoskelle, mutta enpä taida malttaa, menen suoraan kotia Mikkeliin. Uskoohan Sinä, että minä olisin kovin iloinen, jos Sinä kävisi Mikkelissä nyt minun loma-aikanani, - mutta ei Sinulle taida sopia? Ilmoittaahan Sinä kuitenkin minulle matkoistasi! -

Kun olen inhimillisemmässä kunnossa = vähemmän uuvuksissa, niin kirjoitan enemmän "Esimiehelleni".

Hyvää yötä, nukkuuhan Sinä hyvin.

Sylva.

Os. Mikkeli. Angervonniemi.