Kreikassa värkätään täydellistä ihmistä.

Varmistettuaan valtansa Kreikan uusi johto on lähtenyt sievistämään kansalaisten käytöstä, mikä on vain alkua "täydellisen" ja "ehdottoman hyvän" ihmisen rakennustyössä. Minihameita ei sallita, vaikka maan vanhaan kansallisasuaarteistoon kuuluvat minimallit niin naisilla kuin miehilläkin. Tämä kuva on siis ajalta ennen vallankumousta.

Saattaa tuntua liialliselta, että SK:ssa kirjoitetaan uudelleen Kreikasta, vaikka taitava toimittajamme on käynyt paikan päällä tutustumassa asioihin. Sivussa olleella ja paikan päällä käyneellä saattavat olla erilaiset käsitykset ja vaikka paikalla ollut varmaan on oikeassa, voi pelkän vertailun vuoksi lukea, miten sivusta seurannut asioita tarkastelee.

Vuoden 1830 kieppeessä itsenäistyneen Kreikan historia on täynnänsä valtiomuodon muutoksia, kruunusta luopumisia ja valtaistuimelle palaamisia, kaappauksia ja vastakaappauksia. Milloin on vallan ottanut itselleen kuningas, milloin sen ovat anastaneet upseerit. Yhteistä näille vallansiirroille on ollut, että ne on aina suoritettu kansan parhaaksi ja kansan puolesta, mutta ei koskaan kansan toimesta.

Huhtikuun 21. päivän kaappaus oli siis niitä tapahtumia, joista tavataan sanoa, että historia toistaa itseään. Sitä on arvosteltu eri maissa eri tavalla, yleensä tosin tuomitsevasti, mutta kaikkialla on ylistetty sen toimeenpanemisen teknistä hohdokkuutta.

Miten kaikki saattoikaan onnistua näin hyvin. Ilmeistä on, että Kreikan yleisesikunnassa on toteutettu suurisuuntainen hämäysoperaatio. Kommunistisesta maasta suoritetun hyökkäyksen varalta oli tehty Prometheus 3 -niminen suunnitelma, joka todellisuudessa merkitsi sotilasvallankaappauksen operatiivista valmistelua. Se oli toteutettavissa millä hetkellä tahansa.

Prometheus 3 -suunnitelma oli ammattimiesten moitteetonta työtä. Kun se määrättiin pantavaksi täytäntöön, kaikki sujui muutaman aamuyön tunnin aikana kellon täsmällisyydellä. Yllätys oli niin täydellinen, että verta ei vuotanut muualta kuin vangiksi otetun entisen ministerin Andreas Papandreoun saamasta jalkahaavasta. Valta siirtyi kansan nimissä muutaman kansalle entuudestaan tuntemattoman kenraalin ja everstin haltuun, jotta kansan tahto toteutuisi.

Saattaisi luulla, että tämän vuoden vallankaappaus ylitti kaikki tähänastiset kreikkalaiset ennätykset, mutta - ihme kyllä - niin ei asianlaita ole. Kun kenraali Pangalos vuonna 1925 otti vallan omiin käsiinsä ja sotilaiden käsiin, se tapahtui 28 miehen voimalla 20 minuutissa. Diktaattoriksi julistautunut Pangalos kukistui seuraavana vuonna.

Edellä sanottiin, että tämän kevään kreikkalaisessa vallankaappauksessa historia toistaa itseään. Mitä kertoo tästä seuraava?

Vallankaappaajien johtava hahmo kenraalimajuri Stylianos Pattakos, nykyinen sisäministeri, on määritellyt vallankumouksen tavoitteet näin: "haluamme luoda uuden ihmisen, joka lähestyy täydellisyyttä. Hänellä on oltava voimaa olla ehdottoman hyvä."

Todella jalo päämäärä, jota kohti kulku alkoi sisäministerin dekreetillä, joka kielsi nuorisolta pitkät hiukset, minihameet sekä määräsi jokasunnuntaisen kirkossakäynnin. Kun kenraali Pangalos oli vuonna 1925 suorittanut vallankaappauksensa, hän antoi käskyn, että naisten hameiden helmat eivät, vallankumouksen saavutusten turvaamiseksi, saaneet kohota korkeammalle kuin 14 tuumaa maasta. Havaitsemme, että täydellisen ihmisen värkkääminen Kreikassa alkaa pään ulkopuolelta ja miehustan alapuolelta. Mahtaakohan syntyä kalua?

Kreikka on vuodesta 1952 jäsenenä vuonna 1949 perustetussa Atlantin liitossa. Liittosopimuksen mukaan läntisen maailman allekirjoittajavaltiot vakuuttavat varjelevansa kansojen vapautta ja yhteistä kulttuuriperintöä, joka perustuu demokratian, yksilön vapauden ja oikeusvaltion periaatteille. Kreikan vallankaappaus, joka kukisti demokratian, poisti yksilön vapauden ja tuhosi oikeusvaltion, on tästä huolimatta edelleen Atlantin liiton jäsen ja saa jatkuvasti pääosan siitä sotilaallisesta avusta, joka sille on liiton piirissä luvattu. On todennäköistä, että mikään ei tulevaisuudessakaan muutu. Jokin Tanska tai Norja tulevat esittämään vaisuja protesteja vallankaappauksen johdosta, mutta siinä kaikki.

Suomihan yritti, kuten tunnettua, pelastaa Kreikan demokratian julistamalla Kreikan laivat saartoon. Siitä tuli surkea pannukakku, sillä kansainväliset merimiesjärjestöt, eivät edes skandinaaviset, ottaneet viedäkseen Wällärin sytyttämää viestiä eteenpäin. Asia on tietenkin niin, että Naton, Atlantin liiton pienet jäsenvallat, puhumattakaan puolueettomista maista, eivät pienimmälläkään tavalla voi vaikuttaa Kreikan oloihin. Siinä suhteessa valta on täysin Yhdysvaltain käsissä. Jos se lopettaisi Kreikan upseerijuntalta taloudellisen ja sotilaallisen avun, olisi tarina oitis lopussa. Mutta kun sitä ei tehdä, Kreikan kapinahallitus istuu päivä päivältä vakaammin satulassa. Kestää todennäköisesti vuosia ennen kuin upseereilta otetaan valtikka.

Suuri kysymys siitä, mikä on ollut kuningas Konstantinin osa, on luotettavasti ratkaisematta. Tieto on toista tietoa vastassa. Myös USA:n taholta vakuutetaan, että sen vakoilupalvelu ei ollut etukäteen kaappauksesta selvillä. Tulee vain mieleen, että Etelä-Vietnamin silloisen diktaattorin Diemin kukistamisen ja tappamisen jälkeen USA:n viranomaiset vakuuttivat olleensa tietämättömiä suunnitelmista Diemin syrjäyttämiseksi. Perästäpäin on sentään myönnetty, että kaikki tapahtui vähintään USA:n tieten.

Meillä eurooppalaisilla ihmisillä on ollut se kuvitelma, että sotilaalliset vallankaappaukset kuuluvat Afrikan, Aasian sekä Etelä- tai Keski-Amerikan tapahtumiin. Nyt Kreikka avaa tälle tehokkaalle tavalle tietä demokraattiseen Eurooppaan.

Suomeen tämä tapa ei jaksa ulottua. Ja jos täällä - vastoin luuloa - seurattaisiin Kreikan tietä, niin hallitukseen ei otettaisi viittä korkeimman oikeuden jäsentä, kuten Kreikassa, vaan joukkoon kelpaisi varmaan joku hovioikeudestakin.