Eduskunnan Herra Puhemiehelle.

Herra Puhemies on kirjelmässä 30 päivältä lokakuuta 1945 valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa lähettänyt jäljennöksen edustaja Jussi Lappi-Seppälän Herra Puhemiehelle jättämästä kirjelmästä, jossa hallituksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi esitetään seuraavat kysymykset:

Onko hallitus tietoinen siitä, että sotien aikana vähävaraisille asevelvollisille, reserviläisille, vapaaehtoisille ja työvelvollisille syntyneet verorästit tulevat lähikuukausina maksettaviksi ja tulevat tuottamaan useille voittamattomia vaikeuksia; sekä onko hallitus ryhtynyt tai aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin edellä mainitun epäkohdan korjaamiseksi

Kysymykseen saan kunnioittaen vastata seuraavaa:

Kysymyksen perusteluissa on lausuttu, että vähävaraisten asevelvollisten ja heihin verrattavien henkilöiden verojen suorittamiseen myönnetty maksuajan lykkäys päättyy lähiaikoina ja että tämän johdosta huomattavan suuri määrä tällaisia varoja joutuu ulosottoon. Kun tästä saattaa aiheutua suuria vaikeuksia, ehdotetaan kysymyksessä hallituksen toimenpiteitä asian järjestämiseksi.

Ilmeistä on, että lähiaikoina joutuu, kuten kysymyksessä on mainittu, huomattava määrä asevelvollisten ja heihin verrattavien verorästejä ulosottoon. Kysymyksessä ehdotetaan asian järjestämiseksi toimenpiteitä, mutta ei anneta mitään viitteitä siitä, miten asia olisi järjestettävissä. Hallituksella olisi kyllä mahdollisuus edelleen pitentää verojen maksuajan lykkäystä. Tällaisella toimenpiteellä ei kuitenkaan ratkaista itse kysymystä vaan ainoastaan siirretään se myöhäisempään ajankohtaan. Kun asevelvollisilla jo on ollut siviilioloihin päästyään vuoden aika järjestää sodan aikaisten verorästiensä suoritusta, on ilmeistä että suurin osa niistä, jotka tähän mennessä eivät ole siitä huolehtineet, ei tulisi pitennettävänkään maksuajan lykkäyksen aikana asiaa järjestämään.

Toisena mahdollisuutena kysymyksessä kosketellun asian järjestämiseksi olisi asevelvollisten ja heihin verrattavien vapauttaminen osaksi tai kokonaan verorästiensä suorittamisesta. Kun kuitenkin puheena olevia veroja ei ole asetettu asevelvollisten sota-aikaisista päivärahoista tai sotapalveluksessa saamista eduista vaan sellaisista todellisista tuloista, jotka he sotapalveluksessa ollessaankin ovat saaneet, ei hallituksen mielestä ole aihetta antaa anteeksi jälkeen päin tällaisia verorästejä. Hyvän taloudenhoidon mukaista olisi ollut, että todellisiin tuloihin kohdistuvat verot olisi maksuajan lykkäyksestä huolimatta säännöllisesti suoritettu niin kuin suurin osa asevelvollisista onkin tehnyt. Jälkeenpäin annettavasta anteeksiannosta eivät nämä tunnolliset veronmaksajat pääsisi osallisiksi, vaan helpotus kohdistuisi vaan niihin velvollisuuksiaan karttaviin verovelvollisiin, jotka tunnollisiin veronmaksajiin verrattuna joka tapauksessa saavat hyväkseen rahanarvon alenemisesta huomattavan edun.

Verorästien joutuminen ulosottoon on omansa vaikeuttamaan asianomaisen taloudenhoitoa, varsinkin ulosmittauksen kohdistuessa palkkatuloihin. Palkkojen ulosmittaamisessa on kuitenkin huomattava, että palkasta lain mukaan voidaan vain kolmannes ulosmitata ja tällöinkin on jätettävä ulosmittaamatta velallisen toimeentuloa varten päivää kohti vähintään 60 markkaa hänen omalta osaltaan ja 20 markkaa hänen perheenjäsentensä osalta. Hallituksen mielestä ulosmittaamatta jätettävän palkan määrän korottamisen johdosta, mikä tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta 1945, ei tällä hetkellä voida odottaa veronmaksajan ulosmittauksen johdosta joutuvan ylivoimaisiin vaikeuksiin.

Edellä lausutusta selviää, ettei hallitus kysymyksessä kosketellun asian järjestämiseksi ole suunnitellut poikkeuksellisia toimenpiteitä.

Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra Puhemiehen tiedoksi.

Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1945.

Oikeusministeri Urho Kekkonen.